Avokki ei hae itselleen töitä

  • Viestiketjun aloittaja ihmettelijäihme
  • Ensimmäinen viesti
ihmettelijäihme
Alkaa jo miltei ärsyttää tuo hänen saamattomuus. Hän ei tee asian eteen yhtään mitään. Olen yrittänyt olla hissukseen ja ajatellut että hän itse aikuisena hoitaa asiansa. Välillä yritän hienovaraisesti kysyä miten sillä saralla etenee. Aihe on räjähdysaltis ja jos alan enemmän kyselemään tulee riita sekä vastaväitteet siitä etten itsekään ole täydellinen ihminen. Meillä ei ole tulevaisuutta, jos hän aikoo jäädä kotiin. Eikä hän tajua omaa parastaan sen suhteen, että aika käy kotona todella tylsäksi jos ei ole mitään sisältöä arjessa. Siis ei työn tarvitse olla elämän tarkoitus, mutta se tuo elämään rutiinia ja myös rahaa ja sitäkautta hyvinvointia elämään. Vapaaehtoisesti en valitsisi köyhyyttä ja työttömyyttä, enkä ymmärrä jos hän näin tekee. Itse en halua tälläiselle pohjalle perustaa perhettä, mutta en myöskään saa hänestä irti mitä hän haluaa ja aikoo elämällään tehdä. Kuinkahan kauan tällaista on järkeä katsella?
 
miten kauan?
Olen selaillut ellit-palstoja ja kohta lähden töihin. Olin illalla myöhään töissä.

Pitkään yksineläneenä joskus mietin mitä olisi elää taas parisuhteessa.
Eilen illalla iloitsin yksinelämisestä. Mietin mitä ihmeessä jaksoinkaan pyörittää huushollia.
Siihen aikaan onneksi koti oli lähellä työpaikkaa ja selvisin aina ajoissa hakemaan lapset päiväkodista.

En halua kysellä vaimosi elämästä. Hänen pitää itse tietää mitä haluaa elämässään.

Nykyään Suomessa on vaikea saada työtä vaikka olisi kuinka korkeasti koulutettu ja paljon työkokemusta.

Saa vain olla iloinen, että on yleensä työpaikka.

Muuttaa voi vain itseään. Et voi muuttaa vaimoasi. Hän on mikä on.
Miten kauat voit katsoa tilannetta. Se on sinun itse päätettettävä. Minä eikä moni muukaan elli ei voi ohjailla kuin omaa elämäänsä.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille. Haaveilen eläkepäivistä. Siksi on mukava kurkata eläkeläispalstan juttuja. Siellä nyt puhutaan miehen kuorsaamisesta. Ei tule ikävää entistä puolisoa, kun muistelee kokoa taloa järisyttävää kuorsausta.
 
mikä
koulutus sillä on? Työpaikkoja etitään netin kautta ja sähköisinä niitä enimmäkseen lähetetään ja mistä tiedät, ettei niin ole tehnyt päivällä? Nykyään te-toimistot lähettää työtarjouksia, niihin on otettava yhteyttä, muuten tulee karenssi. Jos tyyppi ei saa edes kelalta pvrahaa, niin toimeentulotukea, mutta jos sä oot töissä, niin ei taida saadakaan. Silloin hän on siivelläeläjä.
 
Itsekin työtön
Alkaa jo miltei ärsyttää tuo hänen saamattomuus. Hän ei tee asian eteen yhtään mitään. Olen yrittänyt olla hissukseen ja ajatellut että hän itse aikuisena hoitaa asiansa. Välillä yritän hienovaraisesti kysyä miten sillä saralla etenee. Aihe on räjähdysaltis ja jos alan enemmän kyselemään tulee riita sekä vastaväitteet siitä etten itsekään ole täydellinen ihminen. Meillä ei ole tulevaisuutta, jos hän aikoo jäädä kotiin. Eikä hän tajua omaa parastaan sen suhteen, että aika käy kotona todella tylsäksi jos ei ole mitään sisältöä arjessa. Siis ei työn tarvitse olla elämän tarkoitus, mutta se tuo elämään rutiinia ja myös rahaa ja sitäkautta hyvinvointia elämään. Vapaaehtoisesti en valitsisi köyhyyttä ja työttömyyttä, enkä ymmärrä jos hän näin tekee. Itse en halua tälläiselle pohjalle perustaa perhettä, mutta en myöskään saa hänestä irti mitä hän haluaa ja aikoo elämällään tehdä. Kuinkahan kauan tällaista on järkeä katsella?
Mistä tiedät ettei hän hae töitä? Olen itse yksi niistä 45000 korkeakoulun käyneestä työttömästä, ja valitettavasti työttömyyteni on kestänyt jo yli vuoden! Olen jo aikaa sitten "laskeutunut jalustalta" ja hakenut töitä sekä omalta, että lähes miltä tahansa alalta, niin vakituisia kuin lyhyitä määräaikaisia töitä, mutta tuloksetta.
Aika harva meistä lienee valinnut osansa, mutta onneksi minun puolisoni seisoo rinnalla tukemassa...
 
Viimeksi muokattu:
ihmetys
Mistä tiedät ettei hän hae töitä? Olen itse yksi niistä 45000 korkeakoulun käyneestä työttömästä, ja valitettavasti työttömyyteni on kestänyt jo yli vuoden! Olen jo aikaa sitten "laskeutunut jalustalta" ja hakenut töitä sekä omalta, että lähes miltä tahansa alalta, niin vakituisia kuin lyhyitä määräaikaisia töitä, mutta tuloksetta.
Aika harva meistä lienee valinnut osansa, mutta onneksi minun puolisoni seisoo rinnalla tukemassa...
no, oletko kokeillut hotellisiivoojan töitä? Kaverini pääsi heti, on korkeakouluopinnoissa viimeinen vuosi menossa ja on 15 pv töissä kuukaudessa. Jos ei ole kovin nirso, voi oksennuksiakin pestä, tosin aika harvoin.
 
Viimeksi muokattu:
ihmettelijäihme
Niin siis olemme kuitenkin hyvissä puheväleissä ja hän on itse sanonut ettei työnhaku kiinnosta eikä ole sen eteen tehnyt mitään. Tiedän toki että töitä on nykyisin vaikea saada, mutta ihmettelen miksi jää vapaaehtoisesti kotiin. Toivottavasti sieltä te-toimistosta jotain työtarjouksia tulisi, että olisi joku ulkopuolinen joka pistäisi hommaa pyörimään kun ei näytä muuten toimivan. Olen tukeani hänelle tarjonnut mutta ei hän sitä ota vastaan.
 
realistinen nainen
Itse en halua tälläiselle pohjalle perustaa perhettä, mutta en myöskään saa hänestä irti mitä hän haluaa ja aikoo elämällään tehdä. Kuinkahan kauan tällaista on järkeä katsella?
Paremminhan ne siittiöt työttömällä skulaa kuin työelämässä stressatulla. Muna sisään, kersa ulos ja koti-isähän sulla on jo siinä valmiina.
 
Viimeksi muokattu:
puuh
Masennusta olen myös miettinyt, muttei omien sanojensa mukaan sitä ole. Vaihtelevasti tekee mitään muutakaan. Vähän laiskanoloista on meno. Vaikea katsoa vaan vierestä.
Tuosta jutusta ei saa selvää onko mies vai nainen. No, joka tapauksessa jos ei saa työttämyyskorvaustakaan niin se on siivelläeläjä. Jos tulee 500 pv työmarkkinatukea kohta täyteen, niin sitten alkaa työkkärin aktivointijutut. Alkaa tulemaan paljon työtarjouksia vaikka 80 km päästä. Ja jos ei niitä huomioi, loppuu koko työttömyyskorvaus niin kauan, kunnes on ollu jossain työkokeilu-tai harjoittelussa tai töissä 5 kk.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä