Hae Anna&Ellit-sivustolta

efexor depot 75 mg venlafaxin.

Viestiketju osiossa 'Klinikalla' , käynnistäjänä MikkiN, 03.09.2007.

  1. Lääke? Vierailija

    Jatkoa yllä olevaan. Yöllä tuli jonkinverran sähköiskuja ja oli aika levoton yö. Tänään sähköiskuja alkanut tulla iltaa kohden, sekä jonkinverran sekavuutta ja ärtyneisyyttä. Huominen huolettaa jo valmiiksi, jollain keinolla siitä on selvittävä ja ilman venlafaxinia. Lääke on ajettu alas niin pitkällä kaavalla kuin mahdollista ja silti vieroitusoireita tulee, toivottavasti loppuvat pian.
     
  2. dingdong Vierailija

    Oma lyhyt seikkailuni 2010 kesällä venlafaksiinimaailmassa:

    Sain lääkäriltä masennukseen (tai itse asiassa "ahdistuksen hoitoon") reseptin 35 mg aloituspakkaukseen ja sen jälkeen kuukauden kuurin 75 mg lääkettä. Eka ja vika päälääkkeeni koskaan.

    En ole koskaan huumeita käyttänyt, mutta voisin kuvitella, että hyvä nousu voisi tuntua samalta heti tunti ekan lääkkeenoton jälkeen. Tuntui, kuin kaikki pilvet olisivat väistyneet ja olo oli kuin lottovoittajalla. Koko ajan. Yöunet jäivät kuuteen tuntiin ja sitten pomppasin sängystä ylös ylipirteänä. Tein koko ajan kaikkea.

    Ihoni tuntoaisti huononi ja aiemmin vaivannut selkäsärky katosi kokonaan. En tuntenut vessahätää kunnolla ennen kuin rakko oli aivan täpötäynnä. Samalla seurasi ummetusta ja ponnistaminen tuntui vaikealta - ihan kuin alapäähän olisi laitettu puudutuspiikki. Seksihalut eivät kadonneet, mutta orgasmit kylläkin. Suu kuivui aluksi tosi paljon ja hiki virtasi ärsyttävästi. Tunne-elämä latistui tehokkaasti, vaikka euforinen happy happy joy joy -olotila vallitsikin samaan aikaan.

    Kerroin YTHS:n erikoislääkärille oireista. Hän olisi halunnut, että kokeilen lääkettä vielä pari kuukautta ja sanoi dissaavalla äänensävyllä, että tuntoaistin häviäminen kuulostaa "aika erikoiselta". Haistatin mielessäni lääkärille ja heitin reseptin pois.

    On se hienoa, jos tämä lääke auttaa oikeasti muitakin, kuin lääkeyhtiöiden talouskasvua. Tuntuu, että tällaisia myrkkyjä määrätään todella heppoisin perustein eikä potilaita tosiaankaan tutkita kunnolla. Alun perin aloin epäillä itselläni jotain kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön
    viittaavaa ja kirjallisuudessa varoiteltiinkin sitten SNRI-lääkkeistä kyseisissä tapauksissa. Nimenomaan todella ylikierroksille vetämistä saattaa tapahtua. Kaikenlaisia lääkkeitä on kuitenkin niin paljon, eikä minulla ollut niistä kokemusta, joten tajusin vasta käytön aloittamisen jälkeen kirjallisuutta lukiessani, että olisi voinut käydä aika hassusti tuon lääkeaineen kanssa.

    Minkäänlaisia vieroitusoireita en onnekseni venlapaskasta saanut, vaikka tietysti se maaninen olotila olisi hauskaa joskus huvikseen saavuttaa. :p

    Suosittelen reseptin kouraan saamisen jälkeen googlaamaan kaiken mahdollisen ennen kuin ostatte mitään.
     
  3. eikku Vierailija

    Olen käyttänyt kyseistä lääkettä vajaa kuukauden ,mutta ei mitään "piristysruisketta"saanut lääkkestä.Masennukseen sitä sain....eilen en ottanut lääkettä koska aion lopettaa sen.Yö oli kyllä tosi "hurja"kaikenlaisia painajaisunia näin huh,huh.Oli vaan hoitajan kanssa puhetta kylläkin että lopettaa pikku hiljaa joka toinen päivä ,mutta tänään puolitin se ja yritän sillä tavalla.Muuten ei ole päivisin mitää oireita paitsi jaloissa veret kiertää paremmin.Minulle ei tosiaan kyseisestä lääkkeestä ei mitään hyötyä ,ilmeisesti ei sovi minulle tai sitten ei masennusta olekkaan.En kyllä jatkossa (uskalla )kokeilla muitakaan lääkkeitä jos vierotusoireet on tuollaiset,vaikkakin vaan yöllä.Mutta hyvä jos joku hyödyn saa noista,mutlla oli tosiaankin 75mg aloituksella ja ois pitänyt kahden viikon päästä nostaa.Tästä hoitajan kanssa juteltiin ja oli samaa mieltä jos ei vaikutusta kannattaa lopettaa.Kylläkin soitti myös lääkärille ettei annostusta kannata nostaa.Muuten en ole aiemmin koskaan käyttänyt minkäänlaisia masennuslääkkeitä olen 51-vuotias.Vielä tuosta lääkkeestä minusta tuli melkein "muumio"ei minkäänlaista iloa,ajatukset vielä vähemmin saa kasaan.Toivottavasti nuo painajaisunet ei kovin pitkään kestä.Mieluummin puhun ongelmista kuin lääkkeellä haen unohdusta.
     
  4. Lääke? Vierailija

    Viime yönä jonkinverran sähköiskuja, aamulla jonkinverran sähköiskuja, päivällä jossain vaiheessa suht normaali olo, mutta iltaa kohden paheni, sähköiskuja tuli jatkuvasti ja tuntui että silmät harottaa joka suuntaan, eli sekavaa oli. Nyt jonkinverran sähköiskuja. Tähän mennessä pahin, neljäs lääkkeetön, päivä. Alkuillasta pakki oli sekaisin ja ripulituokion jälkeen sähköiskut paheni, kenties elimistöstö puhdistui ja viekkarit voimistui. Tiedä häntä mutta pikkuhiljaa alkaa vituttaa. Toivottavasti ei ole aiheutunut jotain pysyvää aivovauriota tms...

    Varoituksen sanana mahdollisille lääkken aloittajille että jos ei ole valmis popsimaan sitä loppuelämäänsä niin kannattaa jättää väliin sillä jos ja kun siitä joskus haluaa eroon niin hankalaksi vetää.
     
  5. Lääke? Vierailija

    Viikko ilman lääkkeitä!!

    Neljäs päivä oli tähän mennessä pahin. Sen jälkeen selkiintynyt huomattavasti. Sähköiskuja tullut eiliseen asti harvakseltaan, tänään ei vielä ole tullut, ajatukset aika selkeitä ja silmät toimii. Pakki on sekaisin ajoittain ja maha vähän kipeänä, alkuun oli myös ilmavaivoja paljon. Yöhikoilua, nukkuminen vielä jonkinverran levotonta sekä, en tiedä liittyykö lääkkeisiin, eilen ja toissapäivänä outu järviveden maku suussa, viimeistä edellisenä yönä korvien kutina.
     
  6. Siru Vierailija

    Lopetin just pari päivää sit Venlafaxinin, varmuuden vuoksi annostusta hiljalleen vähentäen. Nyt viimeiset pari viikkoa vain kolmasosa 37mg:sta päivässä.

    Silti! Nyt menossa kolmas päivä kokonaan ilman, ja olo tosi epätodellinen. Huimaa, päätä kääntäessä katse ei pysy mukana, ja hetkittäin kovaa kuvotusta ja maha sekaisin. Luulis nyt että ku pari viikkoo ollu tuo bout 10mg ni ei tulis tällasta.. Onneks on Xanorii vielä pari nappulaa jäljellä ni pystyy käymään töissä.

    Tää on helvettiä, koko ajan itkettää ja ahdistaa. Kunpa pian helpottais, olen ymmärtäny et parissa viikossa nää viekkarit lähtis pois. En enää ikinä alota mitään masennuslääkettä! Ajattelin alottaa lenkkeilyn, jospa toimis lääkkeitä paremmin pitämään mielialaa yllä.
     
  7. Jonppa Vierailija

    ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Hei Aikuislukiolainen

    Tämä teksti kuulostaa tutulta, oletko koskaan ajatellut ADD:tä. monilla voi myös olla kyseinen
    neurologinen sairaus, jonka seurauksena on ahdistusta sekä masennusta. Efexoria käytetään
    myös AD/HD hoidossa, mutta yleensä sen hoitovaste ei riitä, joten siihen käytetään stimuloivia
    lääkkeitä jotka auttavat keskittymään ja sitä kautta ahdistus ja masennus lievittyy....


    Opiskelu tuottaa hankaluuksia, kun ajatuksenkulku niin hidasta. Esseiden kirjoitus yhtä tuskaa. Ideat ja aiheet vähissä. Lukeminen hidasta, kun tekstin ymmärtäminen hankalaa. Karttelen nykyään ihmisten seuraa, sillä minulle on vaikeaa osallistua keskusteluun. En pysy mukana normaalitempoisessa ajatustenvaihdossa. Ihmisten ajatukset ei muutenkaan herätä minussa mitään vastakaikua. Tuntuu kuin kaikki menisi toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ilman, että saavat mitään liikeelle pääkopassani.
     
  8. Lääke? Vierailija

    Kaksi viikkoa ilman!

    Vieroitusoireet helpottaneet, eilen oli vielä joitakin sähköiskuja, tänään ollut tähän mennessä helpoin päivä.

    Vaikka lääkityksen lopettaa asteittain vieroitusoireisiin kannattaa varautua. Ensimmäinen viikko voi olla erittäin tuskallinen ja silloin ei kannata olla kalenterissa pakollisia menoja. Toisella viikolla, ainakin omalla kohdalla, ajatukset ovat jo suht selkeitä vaikka vieroitusoireita vielä tuntuu.

    Mutta kyllä vieroitusoireet helpottaa ja toivottavasti loppuu mahd. nopeasti kokonaan. Alussa kyllä pelotti että on saanut jonkin pysyvän aivovaurion tms... ja pelottaa vieläkin mutta eiköhän pää tästä selkiinny.
     
  9. helmi Vierailija

    ei ole sopivaa myydä täällä lääkkeitä sinäkö otat vastuun kun joku ottaa yliannostuksen .ne määrää vain lääkäri ei taida sulla olla omaatuntoo lainkaan jos leikit lääkärii rahapulassas.elikkä otappa se ilmoitus pois sieltä
     
  10. Kemikaali-Alli Vierailija

    Minulle tuli nimenomaan Ratiopharman venlfaxinista noita vieroitusoireita, jopa niinkin pian kuin, jos aamulla oli unohtunut ottaa, niin ip. oli jo säkäreitä. Orionin versiolla pääsin eroon lähes ilman sähköiskuja. Käytin 225 mg annosta parivuotta.
    Lopetuksen jälkeen oli aivan mahtava olo noin kuukauden verran ,mutta nyt noin 4 kk lopetuksesta ja alamäki on alkanut.
    Eilen sain taas Efe-reseptin kouraan. En ole vielä aloittanut, kun tuli samaan syssyyn verenpainelääkkeet, kokeilen niitä nyt ensin.
     
  11. m41espoo Vierailija

    toista kertaa tämä lääke. keskivaikea masennus. mies. 3 muuta lääkettä.

    täällä kirjoittaa vain ihmiset jotka ovat pettyneitä ko lääkkeeseen.

    vaste saadaan vasta korkeilla määrillä.

    itse olen toista kertaa tuttava tämän kanssa ja vasta korkea määrä vastaa hoito vastetta.

    nosto on "kivulias" josta täällä kirjoitellaan mutta lopussa kiitos seisoo.

    hoitovaste tulee vasta nostojen jälkeen!

    ensimmäisellä kerralla jätin "väliin" siis liian alas tai "kellunta" tilaan mutta tämä toimii kuin sähkökosketin. eli on off. kun pääset oman tietyn persoonallisen rajan yli niin rupee toimimaan.

    nosto ja lasku on kivulias mutta lopussa kiitos seisoo.

    tsemppiä
     
  12. Pikku-Mikko Vierailija

    Kolmas päivä menossa ilman. Tiputin 150mg ->75mg jota viikko ja sitten 75mg->37,5mg viikon verran. Sitten lopetin, nyt kolmas päivä ilman. Yli vuoden söin ja lopetin tehottumuuden takia. Koitettu on jo Seronil, Sepram ja Mirtatsapiini. Ihan samanlaisia oireita lopettaessa kuin jo kokeilluissakin lääkkeissä. Oikeastaan pelkkiä sähköiskuja päässä ja koko vartalossa. Nyt pitäisi vielä kokeilla Paroxetin. Nautin ensin taas näistä sähköiskuista jotka ovat jo tuttuja kaikista kokeilemistani lääkkeistä, ajetaan sitten uusi sisään. Pahin oli kun tiputin 150mg->75mg, parina päivänä oksensin. Kaikki mielialalääkkeet aiheuttavat samat oireet, ei tässä lääkkeessä sen pahempia oireita lopettaessa tule kuin muissakaan. Sähköiskuja ja kuvottavaa oloa, mitä minulla oli koko hoidon ajan. Siksi myös koitetaan uutta lääkettä. Töissä on vähän ikävä olla, mutta se menee hammasta purren.
     
  13. ki-11 Vierailija

    lääkettä krooniseen kipuun, onko muilla samaan kokemusta
     
  14. uber Vierailija

    Paljon tuntuu olevan haittavaikutuksia. Mutta ootteko ajatellu että mitä enemmän niitä etsii ja niistä lukee sitä enemmän tulee pelkoa ja ns. placebo-efektiä, eli mieli ihan tarkkailee pienintäkin uutta oiretta kehossa ja suurentelee sitä.

    Koko peruskoulun ajan olin kiusattu ja siitä tullut älytön ahdistus, masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Suvussa on monia markkinamiehiä ja itsekin jotenkin onnistuin tekemään jopa 1½ vuotta myyntitöitä ystävän tuella ja olin siinä ihan hyväkin, välillä kuitenkin menneisyys ahdisti ja tuntui etten ansaitse tätä itselleni koska olen täysi luuseri enkä omaa ihmisarvoa ja se vaikutti välillä myyntitulokseen. En kuitenkaan avautunut asiasta kellekkään vaikka olisi ollut hyvä tehdä se aikaisemmin. Konkurssin jälkeen menetin työn, jouduin työttömäksi vuoden ajaksi enkä voinut hakea uusiin töihin koska aina tuli se sama pelko että joku syrjii minua, koulutusta ei ole joten tulevaisuus näyttää siltä että olisin ojassa juoppona ynm. Mietin melkein päivittäin itsemurhaakin koska se tuntui ainoalta keinolta ulos sillä nuoruusajan kiusaamista en enää tahdo koskaan tuntea. Otin myös usein alkoholia koska se tappoi pelot ja pahan olon + tuntui paljon sosiaalisemmalta ja vapaammalta. Ei mikään hyvä yhdistelmä tuo alkoholi ja masennus.

    Aloitin 75mg:n käytön lähiaikoina ja tuntuu älyttömän hienolta. Tänäaamuna taas vessankäynnin yhteydessä vilkaisin peiliin ja tuli vain fiilis että näytämpä hyvältä, aloin vähän jopa ilmeilemään ja mietin miten saisi tukasta paremman. Eikä tulevaisuuskaan ahdista enää ja tuntuu ettei sosiaaliset tilanteet ole ollenkaan niin paha asia vaan niistä saa iloa. Stressi, ahdistunut tunne ja pelot ovat jotenkin lieventyneet huomattavasti. Ja tämä lisää iloani entisestään kun huomaan tämän. Vähän kuin alkoholia käyttäisi, mutta tulee paljo halvemmaksi, ei aiheuta humalatilaa vaan tunnen sosiaalisemmalta ja vapaammalta!
     
  15. ...123 Vierailija

    Miten teillä on auttanut kyseinen lääke paniikkihäiriöön?
    Alotin itse paripäivää sitten, olo on ollut vähän oksettava, mutta muita sivuvaikutuksia ei ainakkaa vielä oo tullut.
    Söin cipralex 10mg muutaman kuukauden mutta siitä minulle ei ollut mitään apua, ja nyt toivonki melkein vuoden "sairastamisen" jälkeen että se paraneminen tämän lääkkeen ja terapian myötä alkaisi.
    Niin olisi kiva tietää muitakin joilla tämä lääke on määrätty paniikkihäiriöön ja onko alkanut auttamaan jne.
     
  16. lähimmäinen Vierailija

    Tuntuu siltä että näitä mielialalääkkeitä määrätään hyvin helposti, sanoisinko heppoisin perustein? Viiden minuutin "konsultaation" jälkeen terveyskeskuslääkärin kanssa, saa käteensä reseptin. Ja minkälaisiin oireisiin? Monenkirjavaan alakuloon ja toimettomuuteen. Sellaiseen jota on luonnostaan jokaisella meistä. Mutta toiset meistä kärsivät jatkuvasta itsetarkkailusta ja huomionkipeydestä. Jos huomionkipeyteen ei muilta lähimmäisiltä saa kuunteluaikaa, niin terveyskeskuksesta löytyy apua.
    Ja niin ihminen sysätään jopa vuosia jatkuvaan mielialalääkityskierteeseen vailla minkäänlaista perusteelista seurantaa ja kontrollia. Kaikki tämä sataa suoraan lääketehtaan laariin. Lääkkeiden "vaarattomuudesta" ainoana argumenttina esitetään väite että se ei aiheuta riippuvuutta. Ei ehkä fyysistä riippuvuutta mutta henkistä kyllä. Parin vuoden käytön jälkeen henkilö ei enää edes uskalla yrittää seistä omilla jaloillaan, vaan viettää elämäänsä lääkityksen luomassa keinotodellisuudessa. Ja lääketeollisuuden kassakone kilisee kuin viimeistä päivää..

    Minkälainen on sitten tällaisen lääkehoidon kontrolli? Kerran-pari vuodessa 5 minuuttia. "Hei, miten sä olet nyt voinut?" "Joo, no kyl mä ihan hyvin" "Hyvä. Kuule tos on sulle toi puolen vuoden resepti. Mä nostin nyt ton määrän 225 mg, kun se vasta niinku auttaa. Hei hei ja tuu sit taas"!

    Kysyisinkin ihan uteliaisuudesta, onko jollekulle käynyt niin, että hoitava lääkäri olisi oma-aloitteisesti ehdottanut lääkehoidon lopettamista, sen jatkuttua vaikkapa 3 vuotta?
    Eihän katkennutta raajaakaan pidetä kipsattuna vuodesta toiseen, vaan etsitään tarvittaessa muita hoitomuotoja? Vai onko niin että tällaista sairautta ei oikeasti ole olemassa, ei ainakaan miljoonalla suomalaisella, kuten nyt tuntuu olevan?
     
  17. rohmu Vierailija

    Älkää syökö noita aivopillereitä, ne on tehty nimenomaan koukuttamaan jotta lääketehtaat tienaa. Itselleni määrättiin unettomuuteen efexoria ja sen tunne/aivomyrskyn jälkeen lopetin 2 viikon jälkeen käytön. Unettomuus paheni ilmeni hikoilua ja huimausta. En ole ollut koskaan masentunut mutta tuli noista p*sk* pillereistä tippa linssiin. Palasin kyseisen lääkärin puheille todella tuohtuneena ja sain unettomuuteen stillnocteja ja ne auttoi siihen. Stillnoctiin voi myös jäädä koukkuun mutta se tiputtaa illalla varmasti enkä tarvi niitä kun korkeintaan 5 kertaa kuukaudessa. Eräs ystäväni syö efexoria lääkärin ohjeiden mukaan ja yritti itsemurhaa ensimmäistä kertaa elämässään taannoin, tiedä häntä johtuiko se lääkkeestä vai ei, mutta neuvoisin kokeilemaan masennukseen ennemmin muutoksia ruokavaliossa, liikuntaa, päihteettömyyttä(myös kahvi ja tupakka). Ja rohkeasti puhelemaan ammattiauttajalle, jos kuitenkin tilanne itselläni menee joskus siihen etten tule ilman lääkinnällistä apua toimeen poltan mielummin kannabista kuin pistän yhtään noita sisuskalujen ja aivojen tuhoaja lääkkeitä. Toki jos jollain auttaa efexor niin mikäs siinä tsemppiä vaan :) . ELINTAVAT KUNNIAAN :D
     
  18. Lenore Vierailija

    Ei ole tarvinnut käydä alkossa eikä ostaa litraa keskaria joka päivä. Lisäksi en enää syö ahdistukseen ja avot - olen jouluna painanut 94 kg ja nyt 66 kg. Olen tietysti oikeastaan aina laihduttanut mutta näin helposti ja nälkää näkemättä en. Ruokailutottumukseni ovat kyllä muuttuneet. En kaipaa lihaa, juon paljon vettä ja napostelen pikkuporkanoita illalla mikäli on aivan pakko jotain syödä. Tässä lääke, joka auttaa kupin liikaan kaatoon sekä ylensyöntiin. Nautin aivan normaalisti muiden seurassa esim. kuivan valkkarin eikä silti tule mieleen mennä kotiin alkon tai cittarin kautta. Musta on tullut suorastaan venlafaxin-evankelista. Olen toki huutanut apua pitkäänkin "Jeesus auta" -rukouksella ja apu tuli kahden työtoverin muodossa joulukuussa 2011. terveisin Lenore Noitatyttö 15.8.2011
     
  19. Juliaaana- Vierailija




    Ihana lukea positiivisia kommenteja tästä lääkkeestä. Itse olen 25-vuotias nainen ja kolmas päivä menossa Venlafaksiinia masennukseen ja ahdistukseen. Kahtena ensimmäisenä päivänä ollut oksettavaa oloa, mutta nyt tänään ei ole. Itse yritän ajatella positiivisesti ja toivoa lääkkestä olevan jotain apua jaksamiseen psykoterapian ohella! Tiedän, että alku voi olla kankeaa...eihän nämä mitään burania ole...että oireita tulee varmasti..



    Mutta kiitos tästä kommentista, tuli hyvä mieli!! :) täällä niin paljo negatiivista vaan kirjotellaan...
     
  20. Sarita Vierailija

    Aloitin eilen uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen efet 37,5 mg.
    Tänään kun otin lääkkeen aamulla niin nyt on sitte sellanen aistihäiriöolotila. Eilen en sitä tuntenut koska nukuin melkein koko päivän.
    Kysymys kuuluuki voiko lääkkeen ottaa illalla?
     
  21. Taelvaja Vierailija

    noin 4kk ajan kokeilin tätä venlafaxin ratiopharmia, 75mg depot kapseleita 1 per päivä, eikä tuntunut tekevän oikein mitään. Siispä lopetin lääkkeen käytön seinään muutama päivä sitten kun napit loppuivat. Päässä huippaa jonkun verran mutta ei nyt mitenkään pahempi olo ole, siis noin yleisen pahan olon lisäksi ;).

    Kysyisin pahenevatko vieroitusoireet hitaasti vai tulevatko suht nopeasti, eli onko pahempaa odotettavissa? Huomaan kyllä että ajanjakso ja määrä oli aika pieni verrattuna moniin muihin täällä, ja vaikuttaa siltä että eri ihmiset kokevat aika lailla erilaisia oireita ja niiden vahvuuksia.

    Mutta joo, vaikka minulle lääkkeellä ei tuntunut olevan positiivista vaikutusta (eikä ollut cipralexillakaan, jota kokeilin joskus) niin jos siitä jollekin on apua niin hieno juttu! Minulla vain henkilökohtaisesti mennyt usko koko touhuun, lääkäreihin ja itseeni. Surullista kyllä, mutta paras lääke mikä minulla auttaa ahdistukseen, masennukseen ja yksinäisyyteen on alkoholi.
     
  22. 60 v Vierailija

    Tulipa testattua koko arsenaali Mirtazapinista ... Venlafaxiniin neljän vuoden aikana. Lääkevaihdoissa ei ollut ongelmia, mutta lääkityksen lopettamissessa oli sitäkin enemmän. Venlafaxinin, jota olin syönyt puolisentoista vuotta, alensin 150 mg:stä 75 mg:aan, jota söin sitten muutaman kuukauden. Sitten lopetin. Tällä palstalla on hyvin kuvattu oireita: sarjoittaiset sähköiskut ja humahdukset päässä, yököttävä olo, ruoka maistuu pahalta, kallonpohjapäänsärky, silmien sivuttaisliikkeisiin liittyvät humahdukset ja kivut, lihassärkyjä jne. Nyt neljäs viikko lopettamisen jälkeen menossa, vielä oireilua silmissä ja edelleen lievää päänsärkyä. Tästä sivustosta oli suurta apua, ihmettelen vaan miksi psykiatri ei nästä vieroitusoireista tiennyt ja kertonut?
     
  23. Kauniita unia Vierailija

    Itse käytin nelisen vuotta cipralexiä, mutta jos yritti nostaa annosta niin tulivat lihasnytkyt ja silmäluomen "elohiiret". Sitten vaihdettiin lennosta venlafaksiiniin 37,5 mg. Siinäkin yritettiin lääkkeen nostoa mutta ei koskaan onnistunut samoista syistä kuin em. lääkkeenkin kanssa. Pari vuotta on mennyt, olo on samanlainen kuin kaiken tämän härdellin alussakin. Olin välillä töissä mutta jouduin jäämään parin vuoden kuluessa uudelle saikulle josta en ole työhön palannut. En ole lääkäreiden mielestä mitenkään tyypillinen masennuspotilas. En usko enää itsekään kärsiväni masennuksesta, kaksisuuntaisuus on testattu (tätä epäilin itse ja osittain vieläkin), skitsofreniaa ei ole todettu enkä usko sitäkään ainakaan vielä potevani. Pitkään terapiaan minulla ei ole mahdollisuuksia, ei ole käytettävissä sitä omavastuuosuuttakaan, rahavarantoni vain ovat niin pienet. Enkä tiedä miksi enää tässä iässä mokomaan menisinkään, muistelemaan vanhoja kipeitä asioita? Syyttelemään vanhempiani tapahtuineista mokista? Ei kiitos, enää.
    Nyt lääkäri päätti lopettaa venlafaksiinit heti. Tottelin ja varustauduin lieviin sähköiskumaisiin tuntemuksiin, päätin kestää ne. Ensimmäistäkään sähköiskua ei ole tullut, kolmantena päivänä yrjötti, huimasi, olotila huononi. Siitä tämä rääkki alkoi. Päivä päivältä olotilani heikkenee. On ollut päänsärkyä, pahoinvointia, sitä huimausta, lihassäryt ovat palanneet, polvikipu on kauhea (samassa yhteydessä jouduin lopettamaan kihtilääkkeen). Enää en tiedä mikä on pahinta, polvikipu, selkäkipu, turrat inhat jalkapohjat vai tämä itkeminen. Itkemisen vuoksi aikanaan menin lääkäriin ja sosiaalisten pelkotilojen. Olen käytännössä liikuntakyvytön. Asun yksin, en pääse kauppaan kuin satunnaisesti ja yritän niin kovasti! Eilen ja tänään tulin jo vihaiseksi. Ajattelen vuosikymmeniä sitten kuolleita tätejäni, itken, kaipaan, kiukkuan ja väsähdän. En osaa enää puhua näistä kenellekään, tuntuu että se on ihan turhaa. Kukaan ei oikeasti välitä. Vanhempani ovat sairaita eivätkä voi välittää minusta, sisaruksiani ei kiinnosta. Lapseni kammppailee oman elämänsä kanssa, että saisi lapsilleen ruokaa, vaatteita ja kouluttautuu siinä sivussa, en voi vaatia enempää huomiota. Lähimmät ystäväni ovat alkoholistinainen joka soittelee lähes tiedottomassa tilassa ja öisin soitteleva skitsofreenikko joka itkee korvaani ettei jaksa enää. Kolmas ja paras ystäväni on saanut kaiken kuran kanssani niskaansa. Mutta hän asuu kaukana ja näkemisemme on tosi harvinaista. Minähän en enää voi ajaa 300 kilometriä häntä tapaamaan kuten ennen. Voin ajaa autolla jotakuinkin kivuitta noin 30 km.
    Tämän lopetuksen tässä vaiheessa olen ollut kokonaan ajamatta. En voi mennä liikenteeseen nyt ulisemaan kipujani. Auto seisoo parkkipaikalla ja minä toljotan kotona yksinäisenä eteeni. Tosin väittäisin, että ajatteluni on nopeutunut, ymmärrän helpommin lukemaani, ensimmäistä kertaa moneen vuoteen siirtelen huonekalujen paikkoja, vaihtelen verhoja ja elän sillä tavalla. Tiedostan kyllä heräämiseni mutta samalla itken ja voin pahoin. Musiikki on alkanut taas kuullostaa ihanalta. Tuntuu kuin olisin vankina, lääkkeen vankina enkä ole aikaisemin edes tajunnut siitä mitään. Ikinä en aio syödä yhtäkään mielialalääkettä enää. En. Heti kun saan käveltyä, aloitan aktiivisen kuntouttamisen ulkoilemalla. Olen kiitollinen ja vihainen samalla kertaa lääkärilleni. Vihainen siitä ettei varoittanut paremmin minua näistä oireita, kiitollinen että lopetti minun myrkyttämiseni ja uskoo minuun. Tunnen suurta rakkautta vanhempiani kohtaan, lähes palvon lapsenlapsiani, hoidan heitä aina kun pystyn. Tyttäreni on tärkein ihmissuhteeni mutta en tahtoisi aina olla valittava, itsesäälissä rypevä vanha nainen hänelle. Tahtoisin jakaa aikaani hänen kanssaan kivoista asioista, tahtoisin mennä yhdessä jonnekin... tämä lääkkeen perkele on vienyt suuren osan elämästäni ja nyt tuntuu kuin aika loppuisi. Olen kädetön ja jalaton, vaikka tajuan kyllä missä mennään.
    Toivon kaikille lääkkeen lopettajille kaikkea hyvää matkaan. Annokseni oli siis niin pieni ettei sen pitänyt aiheuttaa tälläista, vaan ennemminkin olla haitaksi kuin hyödyksi koska en pystynyt kohottamaan annosta.
    Tämän päivän lisäaineinfosta huolimatta aion ryhtyä lääkitsemään itseäni niillä. En kertakaikkiaan usko mielialalääkkeisiin enää enkä lääkkeitä tuputtaviin lääkäreihin. Tämän pahemmaksi ei juurikaan voi mennä, siis minulla. Muista ja muiden kivuistahan en tiedä enkä väittele asiasta, jokainen kokee tämän asian tiimoilta omat tuntemuksensa. Yhteensä käytin lääkkeitä siis noin... kuutisen vuotta sittenkin, laskin nyt tarkemmin. Suurin annokseni on Cipralex 20 mg. Tuo ravintolisäinformaatio on lääketehtaiden vastaisku sille heräämiselle mitä ihmiskunta on kokemassa näiden "aivo"myrkkyjen taholta. Pistäkää hanttiin, menkää terapiaan ja ulkoilkaa. Yrittäkää selvitä ilman niitä tai pitäkää käyttöikää mahdollisimman matalana. Tsemiä.
     
  24. Vierailija T Vierailija

    Ei lääkettä saa lopettaa kertaheitolla. Lääke vähennetään pikkuhiljaa jotta elimistö tottuu vaikuttavan aineen vähenemiseen kehosta.
     
  25. böö Vierailija

    itse olen syönyt efexor 150mg reilun vuoden . 1 1/2kk sitten yritin jättää efexorin kokonaan pois. Voi mikä kauhea olotila, sydän löi 120krt/min, verenpaine yli 200, hirvittävät tuskat päässä, sellasta vihlomista tuntui että koko pää
    räjähtää. Sitten otin yhden efexorin ja heti alkoi helpottaa olotila. Nyt kuitenkin haluaisin eroon efexoreista, mutta
    miten???? En millään kestä vieroitusoireita. Please, voisiko joku auttaa?
     

Jaa tämä sivu