Suvun kirous
Tässä ollaan nyt heilasteltu parisen vuotta ja molemmilla erot takana pitkistä liitoista, ja lapsiakin. Kummallakin omat kodit. Minua alkanut hiertämään ko kivi kengäs muutama asia, tai oikeastaan helvetin moni. Kytkintä nostellen olen jo. Miehen suku ja sisarukset....aina menee edelle. En kateellinen, toki suku tärkeä,,mutta mutta,,,,
Tapauksia vaikka kuinka. Viimeisin oli sellainen tässä että mun pinna kärähti. Oli sovittu pääsiäisen aikaan että mennään miehen mökille, jossa paljon oltukin. Olin pakannut laukkuni. Omat lapseni maailmalla, puolisoineen. Ovat jo aikuisia siis. Kun ilmoitan että olen tulossa...mies sanoo,,ei sovi. Kun äiti ja isä ovat siellä vielä,,sekä lapsensa. No mulle se olis sopint. Ihmettelin että miksikäs en sovi kuvioon nyt. Mies vaan että olis mukavampi olla kaksin, että nämä nyt kun ei lähde vielä, niin nähdään pääsiäisen jälkeen. Minä että helvetti soikoon, että mikäs tämä on oikein. Mies on alkanut salailemaan asioita. Kello päässä alkoi raksuttaa, aha,,,siellä ryypätään,,,taas!!! Mies menossa baariin,,,salaa sen kenties....vai onko joku toinen?? Kyselyjen jälkeen minä olenväärässä, joka ei luota ja epäilen aina. Jaahas!! Selvä!!
Miehellä on vaikeuksia lapsiensa kanssa, toinen lapsista pompottaa isäänsä kuin ilmapalloa,,,käskyttää ja lapsi vaan tekee laittomuuksia minkä kerkeää. Isä on sinisilmäinen ja ei usko, vaikka miten sanoisi etyä otappa asiat haltuusi. No en puutu. Olihan hänellä naissuhde pitkän liittonsa jlk, mutta ko nainen sanoi että ei jaksanut sukuriippuvuutta ja sitä miten lapset olivat ja elivät. Eli koko pakka sekaisin jo tuolloin...ja mieskin tuntui olevan valkoisia valheita täynnä. Jopa itse kuulemma uskoi tarinoihinsa.
No, onhan näitä. Oli sovittu meno reissuun, mies soittaakin, että on jo sisarustensa kanssa siellä perillä. Aha. Miks mulle ei kerrottu. En kelvannut mukaan??? Tai sanotaan että ei me ryypätä, sit soittaa aamuyöllä ihan kännissä ja haukkuu mut pystyyn,,ja ei muista tapahtuneesta mitään. Tai valehtelee lapsensa tekoja,,antaa lapsen lintsata koulusta, ja tulos se että lapsi käy uudelleen ja uudelleen koululuokkia. Missä vika??
Miehen äiti kova ottaa viinaksia, ja poika paapoo äitiään kuten sisaruksetkin. Heidän yhteinen aika suvunsa kanssa on aina hillitöntä viinan ottoa. Kuitenkin kyse ei siitä etteikö suku olisi lukenutta, hyvätuloista...mutta helvetin holtitonta sakkia. Siellä missä he, siellä ääretön älämölö. Jotenkin täytyy meteliä saada aikaan ja että huomatkaa, me ollaan tääl. Kun olen raitis, ja sivistynyt itse tavoiltani, katson kyllä monesti tosiaan parhaaksi olla menemättä suuriin sukujuhliin.
No miksi miehen kanssa ollut...hänessä on pehmeyttä, mukavuutta kun kaksin ollaan. Osaa huomioida naisen tarpeet sängyssä, osaa kokata, auttaa...mutta suku menee aina ohi. Minusta se on väärin. Itsellä on sisaruksia, suku isokin, mutta silti ne eivät ohita kumppania koskaan. Mutta alkanut tuntua etyä kävelen ulos suhteesta, kun loukataan usein? Jossainhan se minunkin pinnani raja kulkee. Ja tämä viimeisin mökkiepisodi alkaa ottaa päähän? Ei ollut sukujuhlat kyseessä,,vaan mökille meno.m Jos olen raitis, se ei saisi olla este,,mutta on kuitenkin ,,ehkä. Viina varmaan erottaa ja suku meidät,,mutta ehkä hyväkin niin. Mies haluaa avioon,,,itse en ihan varmoilla kantimilla enää ole. Kihloissa ollaan.
Nyt puhelin pärisee viestejä,,että miks et luota? Kuinka voit epäillä? No kuinka voin,,no siksi kun käyttäydytään oudosti, ikäänkuin en olisikaan enää kumppani. Mitäpä tässä kuin jäähyväiset. Vai mitä ..onko kanssasisaria??
Tapauksia vaikka kuinka. Viimeisin oli sellainen tässä että mun pinna kärähti. Oli sovittu pääsiäisen aikaan että mennään miehen mökille, jossa paljon oltukin. Olin pakannut laukkuni. Omat lapseni maailmalla, puolisoineen. Ovat jo aikuisia siis. Kun ilmoitan että olen tulossa...mies sanoo,,ei sovi. Kun äiti ja isä ovat siellä vielä,,sekä lapsensa. No mulle se olis sopint. Ihmettelin että miksikäs en sovi kuvioon nyt. Mies vaan että olis mukavampi olla kaksin, että nämä nyt kun ei lähde vielä, niin nähdään pääsiäisen jälkeen. Minä että helvetti soikoon, että mikäs tämä on oikein. Mies on alkanut salailemaan asioita. Kello päässä alkoi raksuttaa, aha,,,siellä ryypätään,,,taas!!! Mies menossa baariin,,,salaa sen kenties....vai onko joku toinen?? Kyselyjen jälkeen minä olenväärässä, joka ei luota ja epäilen aina. Jaahas!! Selvä!!
Miehellä on vaikeuksia lapsiensa kanssa, toinen lapsista pompottaa isäänsä kuin ilmapalloa,,,käskyttää ja lapsi vaan tekee laittomuuksia minkä kerkeää. Isä on sinisilmäinen ja ei usko, vaikka miten sanoisi etyä otappa asiat haltuusi. No en puutu. Olihan hänellä naissuhde pitkän liittonsa jlk, mutta ko nainen sanoi että ei jaksanut sukuriippuvuutta ja sitä miten lapset olivat ja elivät. Eli koko pakka sekaisin jo tuolloin...ja mieskin tuntui olevan valkoisia valheita täynnä. Jopa itse kuulemma uskoi tarinoihinsa.
No, onhan näitä. Oli sovittu meno reissuun, mies soittaakin, että on jo sisarustensa kanssa siellä perillä. Aha. Miks mulle ei kerrottu. En kelvannut mukaan??? Tai sanotaan että ei me ryypätä, sit soittaa aamuyöllä ihan kännissä ja haukkuu mut pystyyn,,ja ei muista tapahtuneesta mitään. Tai valehtelee lapsensa tekoja,,antaa lapsen lintsata koulusta, ja tulos se että lapsi käy uudelleen ja uudelleen koululuokkia. Missä vika??
Miehen äiti kova ottaa viinaksia, ja poika paapoo äitiään kuten sisaruksetkin. Heidän yhteinen aika suvunsa kanssa on aina hillitöntä viinan ottoa. Kuitenkin kyse ei siitä etteikö suku olisi lukenutta, hyvätuloista...mutta helvetin holtitonta sakkia. Siellä missä he, siellä ääretön älämölö. Jotenkin täytyy meteliä saada aikaan ja että huomatkaa, me ollaan tääl. Kun olen raitis, ja sivistynyt itse tavoiltani, katson kyllä monesti tosiaan parhaaksi olla menemättä suuriin sukujuhliin.
No miksi miehen kanssa ollut...hänessä on pehmeyttä, mukavuutta kun kaksin ollaan. Osaa huomioida naisen tarpeet sängyssä, osaa kokata, auttaa...mutta suku menee aina ohi. Minusta se on väärin. Itsellä on sisaruksia, suku isokin, mutta silti ne eivät ohita kumppania koskaan. Mutta alkanut tuntua etyä kävelen ulos suhteesta, kun loukataan usein? Jossainhan se minunkin pinnani raja kulkee. Ja tämä viimeisin mökkiepisodi alkaa ottaa päähän? Ei ollut sukujuhlat kyseessä,,vaan mökille meno.m Jos olen raitis, se ei saisi olla este,,mutta on kuitenkin ,,ehkä. Viina varmaan erottaa ja suku meidät,,mutta ehkä hyväkin niin. Mies haluaa avioon,,,itse en ihan varmoilla kantimilla enää ole. Kihloissa ollaan.
Nyt puhelin pärisee viestejä,,että miks et luota? Kuinka voit epäillä? No kuinka voin,,no siksi kun käyttäydytään oudosti, ikäänkuin en olisikaan enää kumppani. Mitäpä tässä kuin jäähyväiset. Vai mitä ..onko kanssasisaria??
.