Miten luoda säännöllinen rytmi vauvalle?

Joka paikassa toitotetaan, miten tärkeää säännöllinen rytmi on jo pienelle vauvalle. Uskon tähän täysin, mutta miten sellaisen luominen onnistuu, jos vauva nukkuu miten sattuu? Nyt 5kk vauva on herännyt jotakuinkin samaan aikaan aamuisin, no, tunnin säteellä. Sitten imetystä, aamujuttuja, vähän jotain kiinteää ja ulos kävelylle. Tarkoitus että vauva nukahtaa, joskus torkahtaa vain kymmeneksi minuutiksi, joskus nukkuu kaksi tuntia. Joka tapauksessa aamupäivään ajoittuu pisimmät päiväunet. Tämän jälkeen onkin hankalaa, vauva ei nukahda millään, kitisee, torkahtaa pieneksi hetkeksi ja herää - on iltaisin yliväsynyt ja jopa aggressiivinen. Yritän aina rauhoittaa tilanteen kun vauva on väsynyt ja tarvitsisi päiväunet, mutta itkee ja kitisee, ei suostu nukahtamaan millään. Sitten torkahtaa ja herää pian.. Rytmit menee aivan sekaisin.
Kertokaa millaisia päivärytmejä teillä on? Miten saatte pidettyä niistä kiinni?

 

Meillä minä pidin kirjaa unista, että tietty tuntimäärä vuorokaudessa täyttyi, silloin ei tullut noita väsyneen kitinöitä. Jos pääsi yliväsyneeksi, niin ei meinannut nukahtaa millään... Meillä tosin nukutettiin tissi suussa ja sehän on paha tapa, mutta tehokas oli kyllä. Aamulla vauva oli tuon ikäisenä hereillä ehkä max 2 tuntia ennen ekoja unia ja sitten nukkui vielä toiset ja joskus vielä torkahti iltasella syliin puoleksi tunniksi...

Ehdotan siis että laitat ylös vuorokauden nukutut tunnit ja katsot onko ne samat joka päivä ja onko sillä ylipäätään vaikutusta kitinän määrään. Meillä piti vuorokaudessa saada unta palloon 14h että "elämä sujui".

Nukutatko ulos vaunuihin vai mihin? Siis aamupäivällä kyllä, mutta iltapäivällä? Entä pitäisikö saada lisää aktiviteettia että olisi väsyneempi unien aikaan? Kantoliina/reppu kokeiltu?

Meillä kerran vauva ei suostunut millään nukahtamaan ja silloin huutoa tuli noin neljä tuntia - turhan sitkeitä sissejä ovat jo pienenä, tsemppiä!

 

on meillä hyvä nukuttaja, illalla rinta. Ja paljon leikitään, se väsyttää. Mutta pahimpaan kitinään auttaa ulkoilu pussissa, siihen sammuu aina. Kunhan vaan kantaja jaksaa kävellä... Isoäidin neuvo, jota ei ole vielä erityisemmin kokeiltu varta vasten kitinään: kylpy ja ruoka illalla.

 

Meillä alkoi päivärytmi säännöllistyä vasta n. 6 kk iässä, kun alettiin siirtyä kiinteisiin ruokiin. Sitä kautta päivään tuli ateriarytmi, ja kun vauva vielä pian 6 kk jälkeen siirtyi kaksiin päiväuniin, rytmi syntyi kuin itsestään. Sitä ennen oli vaan pakko laittaa vauva nukkumaan silloin kun se oli väsynyt (eli aika usein) ja imettää silloin kun se halusi (eli aika usein)...

Nyt lapsi on 11 kk ja rytmi tuntuu olevan menossa uusiksi. Ollaan kai siirtymässä yksiin päikkäreihin...

 

Meillä myös 5 kk ikäinen vauva, eikä oikein mitään rytmiä ole paitsi että yritän herättää aamulla samaan aikaan ja illalla nukkumaan puoli kymmennen. Siinä välissä päivät aina erilaisia, mutta koitan mennä ainakin yhdelle vaunulenkille, että vauva saisi yhdet pitkät päiväunet. Muuten menee hulinaksi.

Olen koittanut saada rytmiä aikaan, mutta jos vauva herää päiväuniltaan jo puolen tunnin päästä, eikä suostu enää nukahtamaan niin sitten herää, ei voi oikein nuijanukuttaakaan. Ja vaikea myös huudattaa jo huutaa nälkäänsä joskus jo tunnin päästä edellisestä syötöstä. Jostain luin, että toisille vauvoille rytmi tulee luonnostaan ja toisten kanssa on rytmin saaminen yhtä taistelua. Me kai kuulumme jälkimmäisiin.

 

Meidän 5 kuukautisella on seuraavanlainen rytmi:

- herää klo 06.30-07.30
- heti imetys ja sitten sängyssä loikoilua
- hedelmä/marjasose klo 09.00
- ekat päikkärit klo 09.30 (kestää puolesta tunnista tuntiin)
- imetys
- pitkät päiväunet klo 11/11.30 - 14/14.30
- imetys
- kasvissosetta klo 15.30/16.00
- imetys
- jos pitkät päikkärit ovat jääneet lyhyiksi jostain syystä, niin sitten nukkuu vielä kolmannet päikkärit klo 16 aikaan
- iltapuuro klo 18.30, sitten iltapesu ja vielä vellimaitoa pullosta, johon yleensä nukahtaa
- eli yöunet alkavat n. klo 19.30, mutta hän saattaa tankata vielä maitoa kerran ennen yhdeksää- yöllä herää vaihtelevasti, yleensä 1-2 kertaa, mutta aina ei tarvitse syödä, vaan tutti riittää

Rytmi on pysynyt suht. samana ainakin reilun kuukauden jo. Silloin kun rytmi alkoi muodostua, niin herätin tytön jos esim. aamupäikkärit olisivat venyeet liian pitkiks ja sitten rytmi olisi mennyt sekaisin. Nyt tuo rytmi menee jo ihan itsestään. Kyseessä on meidän toinen lapsi, ja esikoisen kohdalla huomasin kuinka tärkeää säännöllinen päivärytmi on. Elämä helpottuu huomattavasti rytmin ansiosta ja lapsi menee yleensä kiltisti nukkumaan ja nukkuu hyvin. Olen huomannut, että kaverini, jotka eivät ole pitäneet kiinni rytmistä, ovat ihan helisemässä lastensa kanssa, kun ne eivät meinaa mennä nukkumaan jne.

 

Ei meilläkään ole mitään rytmiä aamupäivän jälkeen. Isosiskoillansa oli erittäin luonteva rytmi nukkumiseen jo muutaman viikon ikäisestä, mutta tämä pian nelikuinen on aivan arvaamaton tyyppi.

Yöt ovat jotakuinkin 10 tunnin mittaisia siitä kun pään pistää pielukseen. Ensimmäinen syönti n. 3-6 tunnin kuluttua, sitten parin tunnin välein aamuun saakka. Herättyä n. klo 8-9 vaipanvaihto, leikkiä, yksi imetys, n. klo 11 puolen tunnin torkut, imetys. Sitten 12.30. vaunuihin. Yleensä huutaen, mutta pakko mennä kun isosisko on saateltava koulusta kotiin. Puolessa matkaa nukahtaa ja uinuu kunnes vaunut kotona pysähtyvät eli unet n. 13-13.30. Taas imetys n. klo 14. Tästä eteenpäin ihan toivotonta saada ennustettavuutta. Leikkiä ja imetystä tarpeen mukaan, joskus syö tunnin välein, joskus menee vähän yli kaksi tuntia. Kun alkaa kitinä, niin sylissä torkkuja. Yhdeksän aikaan väsymys on niin kova, että mikään muu ei rauhoita kuin musiikin tahtiin tanssahtelu. Siihen nukahtaa ja kannetaan sänkyyn.

Ei tosiaan johdu yrityksen puutteesta tämä, vaan vauvan luonne on selvästi uppiniskaisempi kuin sisaruksillaan (ja vanhemmillaan...). On syntymästään saakka ollut innokas ympäristön seuraaja eikä tunnu malttavan unten maille lainkaan. Aamulla kun herää, herää silmät kiinni puristettuina itkuisena, mutta kun kuulee toisten äänen niin alkaa heti hymyillä ja tahtoo seurustelemaan

 

Huojentavaa kuulla että on muitakin... Esim. tänään meillä herättiin aivan normaalisti kahdeksan jälkeen, leikkimistä, sosetta, sitten yritys saada vaunuihin päikkäreille - heräsi 10 min jälkeen ja temusi vielä 1½ tuntia eikä suostunut millään nukkumaan. Tunti sitten eli kahdelta sain päiväunille vaunuihin.. Varmasti kun herää, ilta taas kitinää ja kiukkuilua, ei rauhoitu mihinkään yms. Itkee raivoisasti ennen yöunille suostumista, taistelee unta vastaan kaikin voimin. Sitä on todella ahdistavaa seurata, itsekin käy aivan stressaantuneena nukkumaan. Saisipa illoista levollisia. Vaikka kuinka tehdään iltatouhut ajossa ja saman kaavan mukaan, vauva vaan sätkii ja kitisee iltaisin.

 

Elämä helpottuu huomattavasti rytmin ansiosta ja lapsi menee yleensä kiltisti nukkumaan ja nukkuu hyvin. Olen huomannut, että kaverini, jotka eivät ole pitäneet kiinni rytmistä, ovat ihan helisemässä lastensa kanssa, kun ne eivät meinaa mennä nukkumaan jne.

Niinhän se on, että rytmi helpottaisi kovasti äidin elämää, mutta kaikille vauvoille se rytmi vaan ei muodostu heti 4-kuisena. Itse tunsin itseni melkeinpä huonoksi äidiksi, kun vauvallani ei ollut selkeää päivärytmiä 4-5-kuisena, ja yritin kovasti luoda sitä hänelle (nukutin aina samaan aikaan jne). Mutta vauva mokoma ei vaan tahtonut nukkua silloin kun yritin, tai heräsi "liian aikaisin", tai heräsi aamuisin niin eri aikoihin että päivärytmi meni joka päivä eri lailla, tms. Eli ei vaan onnistunut tuo rytmin luominen ennen kuin tosiaan 6 kk jälkeen alkoi syödä kiinteitä ruokia joka aterialla ja se ateriarytmi sitten tavallaan muodosti päivään rytmin ja päiväuniajat muokkautui sen mukaan.

Eli säännöllisen rytmin kannattaja olen minäkin, mutta ei saa ainakaan syyllistää äitejä, joiden vauvoilla ei ole rytmiä vielä alle puolivuotiaana! Koska se ei tosiaan aina ole äidistä kiinni...

 

pikkuneiti 5 kk ei kannata päiväunia ollenkaan... Onhan siinä rytmiä: syödään 2 tunnin välein, muu aika leikitään! Sentään yö nukutaan illasta aamuun kellon ympäri, vaikka syödään 2 - 5 t välein.

 

Olen miettinyt samaa ja tuntenut välillä syyllisyyttä siitä, etten ole ollut johdonmukainen ja koettanut alusta asti pitää päivärytmiä yllä. En kyllä edes ymmärrä miten se on mahdollista, jos imettää "lapsentahtisesti".

Meillä ei taida olla vielä muuta rytmiä kuin yö ja päivä. Eli nukkuminen on meillä mielestäni onnistunut suht hyvin. Tyttö menee iltaisin nukkumaan klo 20-21, herää syömään 1-2 kertaa yössä ja nukkuu noin klo 9 asti (aamulla 6 jälkeen saattaa tosin heräillä tunnin välein ähisemään). Illalla syönnin jälkeen laitetaan silmät auki omaan sänkyyn ja nukahtaa yksinään 10 min. sisällä. Yörytmi on ollut alusta asti samanlainen, paitsi ihan pienenä söi melkein kellontarkasti 3 tunnin välein. Yksi läpi nukuttu yö (klo 21-6.30) ilman syöntejäkin on jo ollut. Eli yöt menee hyvin, ellei jopa loistavasti.

Päivisin sitten ei välttämättä nukuta kuin alle tunnin mittaisia unia vähän milloin sattuu (+ 1-15min. tissitorkkuja joskus). Hyvänä päivänä tyttö jää nukkumaan aamu- tai iltapäiväajelun päätteeksi ja saattaa silloin vetäistä 3 tunnin unet putkeen. Vaikka vauva ei olisikaan nukkunut pitempiä päiväunia, hän ei silloinkaan juuri kitise eikä vaikuta väsyneeltä. Ja silloin kun vaikuttaa väsyneeltä, yleensä nukahtaa. Suoraan sanottuna minulle oli yllätys, ettei vastasyntynyt vauva välttämättä nukukaan paljon päivällä.

Imetys on sujunut ihan hyvin lapsentahtisesti lisämaidon kera 2-3 tunnin välein. Ei ole päivällä tiettyjä ruoka-aikoja. Ulkoillaan tai käydään asioilla johonkin aikaan aamupäivällä ja / tai iltapäivällä.

En ole kokenut että meidän vauva olisi jotenkin vaativa, vaan mielestäni aika "helppo" lapsi. Itsestä vaan keinotekoinen rytmin luominen on ollut vaikeaa kun arki on sujunut näinkin ihan hyvin. Ajatukset omista päiväunista ja kotitöistä aamu- / iltapäiväunien aikana olen tosin saanut jo ajat sitten unohtaa... Välillä tuntuu siltä, että olisi mukavaa, että päivään tulisi säännöllinen rytmi, päiväunineen ja ruokailuineen. Toivottavasti lapsi ei nyt tästä rytmittömyydestä kärsi. MIssähän vaiheessa tuon "lapsentahtisuuden" voisi syöttämisessä unohtaa?

 

Edelliselle:

Kiinteän päivärytmin tekeminen on kyllä vaikeaa, jos vauvan oma rytmi vaihtelee kovasti. Kannattaa laittaa kellonaikoja ylös viikon ajan ja katsoa, löytyykö mitään säännönmukaisuutta. Jos päätyy suunnittelemaan päivärytmin, ainakin puolen tunnin heitot ovat siedettäviä.

Lapsentahtisuutta voi jo säädellä niin, että esim. herättää vauvan päiväunilta syömään. Meillä myös vauvan nukuttaminen päivällä on aika helppoa; vauva vaunuun ja vaunu liikkeelle, niin se on siinä. Kaikilla ei tietysti ole näin helppoa. Ja hankalinta on se, kun aikataulun mukaan pitäisi valvoa, mutta vauva vaan sammahtaa, vaikka mitä yrittäisi

 

Voimia, siskot. Olen käynyt läpi päiväunettoman vauvahelvetin, ja selvinnyt siitä.

Inhosin sitä, kun mulle sanottiin, että vain aika auttaa. Mutta niin se vain sitten oli. Olen itkenyt sen tuhannen kerran turhautumista, avuttomuutta, voimattomuutta, kun en ole saanut vauvaa nukkumaan kuin satunnaisia puolen tunnin pätkiä. Voi, mulle olis jossain vaiheessa riittänyt, kun joku olisi vain sanonut, että olen ihan riittävän hyvä päiväkukkujankin äitinä.

Eikä asiaa yhtään auta hyväätarkoittavat (tosin en ole aivan varma, etteikö joskus olisi ollut pientä pahanilkisyyttäkin seassa) kommentit lähipiiristä siitä kuinka vauvathan vain nukkuvat ja syövät. Meillä lähinnä syötiin.

Uskon, että temperamentti vaikuttaa suunnattomasti siihen, kuinka vauva osaa rauhoittua nukkumaan. Maailma on joillekin jo ihan vastasyntyneestä niin mielenkiintoinen paikka, että sitä ei malteta nukkumisenkaan ajaksi hylätä.

Meillä oli kyllä rytmi, vauva ei vain nukahtanut niissä sopivissa paikoissa Joskus vauvan ollessa 9-10 kuukauden ikäinen aloimme siirtyä yksiin päiväuniin. Oli aika kamalat illat alkuun, kun lapsi oli niin väsynyt ilman pikkutirsoja. Siinä sitä sai isä ja äiti käyttää kaikki kikat ja konstit, että selvittiin iltapuurolle. Mutta nyt on tosi hyvä ja toimiva paketti. Ja päiväkotiakin ajatellen oli hyvä vähän kotona treenata yksiä päiväunia.

Mutta kaikille teille (päivä)uniongelmaisten äideille suuri halaus. Se on rankkaa. Eikä kai kukaan ulkopuolinen kuitenkaan voi täysin ymmärtää, miltä se tuntuu. Mutta hei: suurin osa meistä selviää.

 

^
Niin ja vielä kommentti tuohon omaan kommenttiini. En minä itsekkyydestä niitä päiväunia olisi halunnut (ei sillä, etteikö satunnaiset tunnin päiväunet olisi olleet ihanaa omaa aikaa), vaan kyllähän ainakin maalaisjärki sanoo, että oikeasti vauvan pitäisi nukkua enemmän kuin 10 - 12 tuntia vuorokaudessa.

 

vauvan saa nukkumaan pidempiä päiväunia. Meillä nukutaan päivällä korkeintaan puolen tunnin torkkuja (kahdet tai kolmet päivästä riippuen), sen jälkeen uni ei tule uudelleen. Vauva on joinakin päivinä selkeästi väsynyt vielä noiden unien jälkeen, melkoista kitinää välillä. Kaikki keinot on kyllä kokeiltu. Yöllä nukutaan kyllä yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan tuntia ja heräämisen jälkeen 1-2 tuntia lisää.

 

Minä taas en oikein ole koskaan ymmärtänyt, miksi pitäisi varta vasten hakea pienelle vauvalle rytmiä, jos vauvallla ei sellaista vielä luontaisesti tule. Rytmihän muuttuu kuitenkin vauvan kasvaessa koko ajan. Kuulostaa jotenkin "hurjalta", että pientä vauvaa alettaisiin herättelemään päiväunilta vain sen takia, että muuten rytmi menee sekaisin. Minusta pienelle vauvalle riittävä rytmi on se, että syö kun on nälkä ja nukkuu, kun on väsynyt. Taaperot ja leikki-ikäiset on sitten toki jo eri asia.

Meillä on nyt kohta 6 kk vanha vauva ja päivät mennään niin, että syödään, kun vauvalla on nälkä (n. 2-3 tunnin välein), aamupäivällä kun vauva kitisee ja on väsyneen oloinen mennään vaunulenkille ja vauva nukkuu. Ja sitten taas iltapäivällä, kun vauva väsynyt mennään yhdessä päiväunille (jos onnistuu). Joskus yritän nukuttaa päivällä omaan sänkyyn, mutta yleensä aika huonolla menestyksellä. Illalla meillä on samanlaiset iltarutiinit: n. 19.45 vaipanvaihto ja yöpuku päälle, maitoa ja vähän vauvajogurttia, hampaidenpesu ja nukkumaan klo 20. Nukahtaa silloin omaan sänkyynsä. Öisin syödään yleensä kerran.

 

Minä kestän vielä sen, ettei ole rytmiä, mutta miten saisi vauvan nukkumaan pitkät päikkärit ihan mihin aikaan päivästä tahansa?! Kun herää ihan liian nopsaan, eikä tyynny millään jatkamaan unta, ja sitten kitisee ja raivoaa väsymystä. Illat on suoraan sanottuna kärsimystä, vauva ei viihdy minkään jutun parissa, sylissä kitisee, on aggressiivinen ja totaalisen väsynyt. Tekee kaikkensa, ettei nukahtaisi yöunille. Illalla ei siis pysty oikein leikkimään vauvan kanssa, eikä tietenkään keskittymään vaikka lehtiin tai telkkariin vauva sylissä itsekseenkään - illat yhtä sekasotkua, toivomista että vauva lopulta nukahtaisi ja sitten kiireesti itsekin sänkyyn.. *huokaus* Miten vauva nukkuisi edes tunnin putkeen päiväunia?!!

 

Minusta yhden lapsen kanssa vielä voi mennä täysin lapsentahtoisesti, mutta jos lapsia on jo ennestään, niin aika rankkaahan se on, jos täysin vauvan ehdoilla mentäisi. Kyllähän sen jo järki sanoo, että pakkohan sitä on jollakin tavalla huomioida muukin perhe.

Vauvaahan ei voi pakottaa nukkumaan "ylipitkiä" unia, mutta sen sijaan vauvaa voi estää nukahtamasta parin minuutin pikanokosille. Jos vauva tottuu siihen, että hänen päiväunensa ovat muutamien sekuntien/minuuttien unosia, niin välttämättä vauva ei siitä kärsi, mutta muu perhe kärsii.

Vauvan saa pysymään hereillä, kun hänen kanssaan seurustelee aktiivisesti. Tällä tavalla vauvaa siis voi opettaa siihen, että kun ollaan hereillä, ollaan hereillä pidempiä pätkiä kerrallaan.

Vastaavasti jos vauvalla on unirytmi päälaellaan eli nukkuisi koko päivän ja valvoisi yöllä, niin päiväunilta voi herättää aiemmin ja vähän kerrallaan siis vähentää päiväunien määrää ja antaa sitten hänen nukkua yöunet pitkään.

Jotta vauva jaksaa nukkua päivän pisimmän jakson yöllä, niin vastaavasti hereilläolon pisin jakso olisi hyvä ajoittua juuri ennen yöunia.

Näiden rytmien muotoutumisessa auttaa edelleenkin päiväkirjan pitäminen unirytmistä: mihin aikaan herää aamulla, milloin syödään, milloin ulkoillaan jne. Kun niitä seuraa, niin huomaa yhteneväisyyksiä ja suoria syy-seuraus -suhteita. Sitten tarpeen mukaan muokataan niillä keinoilla, jotka meillä on (herättäminen, valveillapito, ruoan "tankkaaminen" yöunille mentäessä).

 

vauvan saa nukkumaan pidempiä päiväunia. Meillä nukutaan päivällä korkeintaan puolen tunnin torkkuja (kahdet tai kolmet päivästä riippuen), sen jälkeen uni ei tule uudelleen. Vauva on joinakin päivinä selkeästi väsynyt vielä noiden unien jälkeen, melkoista kitinää välillä. Kaikki keinot on kyllä kokeiltu. Yöllä nukutaan kyllä yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan tuntia ja heräämisen jälkeen 1-2 tuntia lisää.

En tiedä mitä kaikkea olet kokeillut, mutta meillä toimii kriisitilanteessa vaunut (ne sisällä olevat). Eli joskus kun vauva ei millään tahdo päikkäreille, vaikka olisi kuinka aika (ollut ja mennyt), niin pistän vaunuihin ja vedän edes takas kunnes nukahtaa. Joskus täytyy käydä viiden minuutin välein työntämässä lisää, mutta kun lopulta (pahimmassa tapauksessa puolen tunnin jälkeen) nukahtaa kunnolla, niin sitten on rauha maassa.

Ja äiti -81:

kaksikuukautinen vauva kestää aivan hyvin sen, että herätetään päikkäreiltä. Joskus voi vaikka jonkun menon takia olla pakko.

 

^^ Meillä vauva on niin sitkeä tapaus, että ei puolessa tunnissa kitinät lopu vaikka vaunutellaan, hyräillään tai sylitellään. Sitten kun on se reilu puoli tuntia itketty, on nälkä - tai pikemminkin jano - jo niin kova että tissiä on annettava. Siitä seuraa vartin torkut tissillä, ja taas ollaan valmiina leikkimään pieni hetki kunnes alkaa kitinä. Se kitinän kierre ei lopu koko iltana, kun syvää unta ei tule

Nyt laitoin vauvan taas sänkyynsä itkemään kun en vain jaksa kannatella koko ajan sylissä. Nämä illat ovat aivan painajaista. Mutta ne jaksaa, kun saa odottaa ihanaa aamuhymyä taas...

 

vauvan saa nukkumaan pidempiä päiväunia. Meillä nukutaan päivällä korkeintaan puolen tunnin torkkuja (kahdet tai kolmet päivästä riippuen), sen jälkeen uni ei tule uudelleen. Vauva on joinakin päivinä selkeästi väsynyt vielä noiden unien jälkeen, melkoista kitinää välillä. Kaikki keinot on kyllä kokeiltu. Yöllä nukutaan kyllä yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan tuntia ja heräämisen jälkeen 1-2 tuntia lisää.

En tiedä mitä kaikkea olet kokeillut, mutta meillä toimii kriisitilanteessa vaunut (ne sisällä olevat). Eli joskus kun vauva ei millään tahdo päikkäreille, vaikka olisi kuinka aika (ollut ja mennyt), niin pistän vaunuihin ja vedän edes takas kunnes nukahtaa. Joskus täytyy käydä viiden minuutin välein työntämässä lisää, mutta kun lopulta (pahimmassa tapauksessa puolen tunnin jälkeen) nukahtaa kunnolla, niin sitten on rauha maassa.

Ja äiti -81:

kaksikuukautinen vauva kestää aivan hyvin sen, että herätetään päikkäreiltä. Joskus voi vaikka jonkun menon takia olla pakko.

Meillä ei tuo nukahtaminen siis ole ongelma, vaan se, miten niistä päikkäreistä sais pidemmät. Vauva nukkuu vaan tuon puoli tuntia oli sitten omassa sängyssä, meidän sängyllä, rintarepussa, paikallaan olevissa vaunuissa, liikkuvissa vaunuissa, ulkona tai sisällä, autossa (huomattiin tää pidemmällä automatkalla, ei sentään käydä "päikkäriajeluilla", heh). Tulipas pitkä lause, sori...

 

No johan kuulostaa vaikealta... Meilläkin saattaa olla vaikeaa saada nukkumaan pidemtään omassa sängyssä, mutta vaunuissa voi alkaa heijaamaan, ja sillä saa vauvan takaisin uneen.

Syökö vauva juuri ennen päikkäriä? En tiedä miten neuvolassa käsketään tehdä, mutta meillä syödään aina heti kun herätään ja sitten uudestaan kun on tarkoitus mennä päikkäreille. Aika usein vauva sammuu kuin saunalyhty siihen unihuikkaan (ja jaksaa myös nukkua kun on vatsa juuri täytetty!)

 

No johan kuulostaa vaikealta... Meilläkin saattaa olla vaikeaa saada nukkumaan pidemtään omassa sängyssä, mutta vaunuissa voi alkaa heijaamaan, ja sillä saa vauvan takaisin uneen.

Syökö vauva juuri ennen päikkäriä? En tiedä miten neuvolassa käsketään tehdä, mutta meillä syödään aina heti kun herätään ja sitten uudestaan kun on tarkoitus mennä päikkäreille. Aika usein vauva sammuu kuin saunalyhty siihen unihuikkaan (ja jaksaa myös nukkua kun on vatsa juuri täytetty!)

Vauva syö aina ennen päikkäreitä, joskus myös nukutan tissille eli maha on varmasti täynnä. Kiitos kuitenkin neuvoistasi, voihan olla että aika tekee tehtävänsä ja päikkärit pitenevät. Toisaalta meillä nukutaan kuitenkin yöllä hyvin, pitäisi olla siitä tyytyväinen.

 

Meillä alkoi nukkua pidempiä päiväunia oikeastaan vasta tuossa 9 - 10 kk:n ikäisenä, kun alettiin siirtyillä yksiin päiväuniin. Nyt vuoden ikäisenä nukkuu 1,5 -2 tuntia. Mitä juhlaa. Sitä ennen oli kuin teillä, Kertokaas miten.

 

Meillä nyt 9 kk poika ja ongelmana on just päikkärit. Poika nukkuu kahdet puolen tunnin unet, viimeiset kuitenkin viimeistään niin, että herää n. klo 16. Tämä on ollut oikeastaan ihan pienestä asti tällaista. Kaikkia keinoja on kyllä kokeiltu, jopa niitä pitkiä automatkoja . Joskus harvoin, kun nukkuu kauemmin, niin saa kulkea koko ajan tarkistamassa, että onkos sillä nyt kaikki hyvin kun noin nukuttaa..

Lisäksi pienenä ongelmana on, että poika nukahtaa pelkästään tissille. Tai sit liikkuviin vaunuihin. Nyt sitten yritän testailla yksinään nukahtamista..huonolla menestyksellä. Puoli tuntia sängyssä huudetaan ja painitaan, ja sitten äiti luovuttaa ja antaa tissiä. Tuttia meillä ei ole osattu syödä koskaan. Nytkin vaan pyörittelee käsissään ja nakkaa sen sitten lattialle.

Kärsivällisyyttä se kai vaan vaatii. Onneksi yöt sentään nukutaan yleensä hyvin.