Parisuhdeprojekti

Päteneeköhän näihin parisudeprojekteihinkin tunnettu savolainen hankkeen määritelmä: "Ymmärtämättömät yllyttää haluttomia mahottommiin"?

 

siinähän se tosiaan onkin kiteytettynä kaikki yhteen lauseeseen. kuullostaa aika mahottomalta tosiaan... että onko se aivan turhaa rimpuilua, ja väkisin toisen pitämistä jos se rakkaus on mennyttä?

 

Tai olisko se niin, että "Jotka osaa tekee mitä vaan, jotka ei ryhtyy opettamaan"
Juicea lainatakseni..

 

Kierot savolaiset sukujuuret omaavana olen kerrankin Miesnäkökulman kanssa samaa mieltä. Tämä ei liene tule toistumaan.

 

Päteneeköhän näihin parisudeprojekteihinkin tunnettu savolainen hankkeen määritelmä: "Ymmärtämättömät yllyttää haluttomia mahottommiin"?

Sopisiko Miesnäkökulmalle kenties paremmin dialogi, jossa mahottoman haluttomat yllyttävät ymmärtämään, kun mahottoman haluttomia ymmärretään yllyttää.

 

Mitä ite asiaan tulloo, nii mahottommiin yllyttäjäthän ovat haluttomia ymmärtämmään.

 

määritelmä á la Savo: savolainen rojekti on alottamista vailla valamis.

 

määritelmä á la Savo: savolainen rojekti on alottamista vailla valamis.

Ramasoo niin mukavasti. Tämä päevän rojekti oottaa vielä totteutumistaan.
Mukavahan tiällä Elleisä on huastoo jootavia. Jaakolla pakottaa kolomatta jalakoo.
Eppäilen vahvasti, että nimimerkki Miesnäkökulma on hieman väsynyt. Niin vähäsanaiseksi hän on käynyt. Ehkä joku innostuu perustamaan Anopit hoi tyylisen murreviestiketjun. Siinä sitä rojektia oliskin rospuuttoajaksi.

 

Kyllä tuo ossookiin tehhä hyvvee,
ku päevän taestoen jäläkeen jo kottiisa ehti.
jo etteisilmasta imasoo raahoo - ja syvvee;
takan iessä oottaa jo päevän lehti.

Ja saonakii lämpiää. Eokkokulta
jo keittiön puolelta sanasen iäntää,
ja pistelöö pöötäkyntteliin tulta,
ja konjakkiputelin korkkia kiäntää.

ja kohta on koorassa kahvia kuppi
ja pikkunen pikarj muuttakii hyvvee,
Niin lämpö raakasee, nuokkuu jo nuppi,
takan liekit ne nuoloo kalikan tyvvee.

No saananpa siitä, tae kuorsoot jo kohta.
Ne imelät löölyt jo nahkaas imase
ja iltasta arvuuta: oeskohan lohta,
vae matikkako luonu on pintasa limasen.

No samapa tuo, se on hyvvee, sen arvoon,
mitä vaemo tuo armas loehti jo pöötään.
Niin äkkiä kuivoon jo hiuspehkon harmoon,
ja ilta-atrian iäreen jo töötään.

Ja istutaan, vaehetaan jokuten uatos,
tyhjät laataset nostellaan uamutiskiin.
Tovi luetaan, tuumin: joko oikaset ruatos,
unj tarttuu jo äejään, vaekka vieläen riskiin.

Hyvvee yötä jo kultain, nukuha hyvin!
Sanat vaehetaan, paenutaan soppiimme ommiin,
Kun päevän resusin, rähjäsin, huasteissa ryvin,
somasti ripset ne paenuu nyt ripsien lommiin.