Perhetyöstä

Viestiketju osiossa 'Vanhempana' , käynnistäjänä Varotus, 23.06.2005.

  1. kolmiotraama Vierailija

    Nenni kirjoitti että sosiaalityöntekijät voivat suositella perhetyöntekijää, jos he NÄKEVÄT, että perhe voisi hyötyä siitä.

    En malta olla kirjoittamatta ajatuskulkua, jonka sain tästä.
    Perhessä on puhjennut ongelma ja äiti lähtee kysymään neuvoa. Sosiaalityöntekijät käyvät perheessä ehkä muutaman kerran. Tämän perusteella he luovat kuvan perheen olemisesta, vanhemmuudesta, puutteista, mitä nyt tutkailevatkaan mielessään. He kertovat näkemästään perhetyöntekijälle ja sanovat, että menkää siihen perheeseen, siellä on sellainen ongelma.

    Perhetyöntekijät menevät. Perhe ei tiedä aivan kaikkea, mitä sosiaalityöntekijä on heistä puhunut. Perhetyöntekijä alkaa hoitamaan perhettä sosiaalityöntekijän diagnoosin mukaan, ottamalla eräänlaisen kontrolloijan paikan perheen sisäisessä hierarkiassa. Perhe ihmettelee, mikä on oikein homman nimi...?

    En kyllä ihmettele, vaikka perhetyöntekijät uupuvat. Olisikohan sittenkin helpompaa auttaa perhettä käytännön asioissa, tai ainakin siinä ongelmassa, minkä äiti toi esille alkujaan sille kolmannelle henkilölle, sossulle.
     
  2. Monesti käytännön apu saattaakin olla kullanarvoisempaa perheissä. Ei tunnin, kahden mittainen seurustelu ehkä olekaan niin antoisaa, kuin se, että joskus joku tekee valmiin ruuan ja siivoaa kodin. Läsnäoloa sekin on.

    Perhetyöntekijän ja sossujen ja perheen välinen vuorovaikutus tulee olla avointa. Mielestäni käytössä tulee olla perheen ja perhett:n yhdessä laatima kirjallinen suunnitelma, jonka puitteissa toimitaan. Ei hyödytä ketään--perhettä vähiten--salailu ja kyttäysmentaliteetti.

    Toisaalta, onko perhetyöntekijän käyttö sossujen siirtämää oman työn kaihtamista, tiedä häntä. Lähtökohtana on joka tapauksessa perheen avun tarve, ei kahta perhettä voi niputtaa samaan nippuun eli tarpeet ovat omanlaisensa joka perheessä.
     
  3. mielikuva Vierailija

    Tuolla Suomi24 keskustelupalstoilla on minulle hahmottunut sellainen mielikuva lastensuojelun sossuista, että heillä on on kyky tietää miten jossakin perheessä eletään ja tuntea heidän kodin seinien sisällä vallitseva yksityisyys vaikka eivät ole viettäneet edes yhtä kokonaista päivää siellä.

    He myös kirjaavat virallisiin asiakirjoihin sellaisia asioita joita ei oikeasti ole olemassa. Eli yleiset käsitykset ja luulot ongelmista siirretään automaattisesti lähes jokaisen perheen ominaisuudeksi, joiden kanssa he joutuvat tekemisiin.

    Onko nyt niin, että tämä on huomattu tämä virhe ja lähetetään perhetyöntekijä katsomaan paikan päälle mikä siellä oikeasti on vikana. Näin tämä niputtaminen toivottavasti vähenee. Elleivät sitten perhetyöntekijätkin seurustellessaan katsele kaikkea omien tulkintojensa kautta, tai työnantajansa sossun esitietojen kautta.

    Tuo kirjallinen suunnitelma on hyvä idea, mahtaako sellainen olla toiminnassa missään.
     
  4. Täällä ainakin Vierailija

    on kirjallinen suunnitelma ja seuranta. Se täytetään yhdessä perheen kanssa ja perheellä on lupa tietenkin lukea se milloin vain.
     
  5. Mamma *4 Vierailija

    Meillä on käytössä perhetyönsuunnitelma (olen yksityisellä puolella perhetyöntekijänä).Sitä aletaan täyttämään heti 1 kerrasta lähtien.Perheen kanssa yhdessä täytetään alustavat tiedot,kuten esim. lasten lukumäärä ja syntymäajat,mahd. sairaudet ja allergiat,tavat ja tottumukset.Siinä on perheen omat sivut jota he itse voivat täytellä arjen lomassa mitenkä on mennyt jne.Siinä on perhetyön tavoitteet jotka yhdessä täytetään +arviointi.Siinä on perhetyöntekijän sivut,joihin merkitään jokainen käynti ja mitä silloin on tehty/tapahtunut/huomiot.Tämä koko nivaska säilytetään perheessä,joten he voivat lukea sen milloin haluavat.Neuvottelut myös käydään tämän suunnitelman pohjalta.
     
  6. Maksaja Vierailija

    Mitä sinäkin siinä lässytät? ""..täytetään alustavat tiedot kuten esimerkiksi lasten lukumäärät ja syntymäajat.."".
    Voi pyhä yksinkertaisuus, on siinäkin tärkeätä kirjattavaa!

    Etkö voi sanoa sitä että oletko siellä perheessä tekemässä vanhemmille kuuluvia kotitöitä vai yrittämässä saada heidät itse hoitamaan hommansa?
     
  7. Ilmatar Vierailija

    Ihan todella naurettavalta kuulostaa, näin ulkopuolisena, etteivät perhetyöntekijät voi tehdä niitä askareita, missä perheet apua tarvitsisivat. Todella, todella naurettavalta. Mitä hyötyä koko sossuista, ei mitään.
     
  8. Ilmatar Vierailija

    Aamen sulle, nimimerkki Nykyaikaa.
     
  9. Jospa Vierailija

    osa perheistä teettääkin mielellään heille kuuluvat työt perhetyöntekijällä tai jollain muulla ulkopuolisella ihan laiskuuttaan?Perhe-elämä ei olekaan niin helppoa kuin kuviteltiin ja lykätäänkin omat ikävät hommat muille, jotta saa itse lekotella tai jopa juopotella.
     
  10. Nenni Vierailija

    vastaus ???:lle

    Eli kysyit tällaisesta tilanteesta:

    ""Mutta edelleenkin minulle jäi vähän epäselväksi yksi asia, jota täälläkin on kyselty. Kun perhetyöntekijä tulee aamulla klo 9.00 kotini ovesta sisään, mitä hän tekee sen jälkeen kun olen tarjonnut hänelle aamukahvin termarista? Kuvitellaan että olen yksin kahden lapsen kanssa kotona, nuorempi puoli vuotias, jalka murtunut , kuusi viikkoa kipsissä. Mielialakin paniikissa miten pärjään, kun mieskin otti ja lähti pari kuukautta sitten.

    Perhetyöntekijä ei laita ruokaa, ei käy kaupassa, ei pese pyykkiä, ei siivoa. Itse en pysty enkä jaksakaan pitää tässä tilanteessa säänöllistä rytmiä yllä. Sijoitetaanko lapseni sijaisperheeseen ja perhetyöntekijä käy terapoimassa minua ja tukemassa vanhemmuuttani. Voiko se olla jotenkin tällaista?""

    En ole itse perhetyöntekijä, vaikka olenkin jonkin verran heidän työkenttäänsä perehtynyt (muutaman kunnan osalta). Mutta koitan valottaa _omaa_ näkemystäni millaista apua ko. tilanteessa voitaisiin tarjota.

    Perhetyöntekijät tekevät pääosassa tapauksista puolipäiväisiä kotikäyntejä 2 kertaa viikossa mutta akuutti tilanteissa voidaan käydä useamminkin/ olla pidempään, tämä on perhekohtaisesti neuvoteltavissa. Alussa tehdään perhetyöntekijä ja perheen sekä mahdollisten muiden tahojen yhteistyönä suunitelma jossa tilanne/avuntarve kartoitetaan, jatkossa pidetään seurantapalavereja.

    Käyntiensä aikana perhetyöntekijä(t) voisi esim. olla lasten kanssa kotona, jotta voisit hengähtää/levätä tai hoitaa asioita kodin ulkopuolella, joita on vaikeampi hoitaa lasten kanssa. Muuttuneen elämäntilanteen myötä (ero) tällaiset menot usein lisääntyvät.

    Perhetyöntekijä voisi myös esim. olla kotonasi vauvan kanssa, jotta pääsisit isomman lapsen kanssa ulkoilemaan, tai ulkoilla itse lasten kanssa jos et itse jaksaisi.

    Kotityöt eivät ole erityisesti ""mustalla listalla"", toki perhetyöntekijä esim. lasten kanssa kotona ollessa laittaisi heille ruuan ja siivoasi sen jälkeen ruokailun jäljet, tai toisaalta jos kaupungille lähtiessäsi olisit laittanut pyykkikoneen pyörimään voisi hän ripustaa pyykit kuivumaan tms. Olennainen ero tässä on se, ettei perhetyöntekijän voi olettaa tulevan tekemään kotiyöt sinun puolestasi.

    Antamalla sinulle ""omaa aikaa"" tarvittavan määrän arkeesi, pyritään mahdollistamaan että saisit käytännön asiat hoidettua helpommin, ehtisit levätä ja voisit esimerksiksi käydä hakemassa apua hankalaan tilanteeseesi/ jaksamiseesi vaikkapa perheneuvolasta, kun arki tuntuu ylivoimaiselta. Perhetyöntekijä kun ei ole terapeutti. Toisaalta käynneillä pyritän myös turvaamaan lapsille turvallinen perus elämänrytmi ruoka-aikoineen, ulkoiluineen ym.

    Perusidea on siis luoda sinulle mahdollisuuksia/aikaa kriisi tilanteen selvittämiseksi. Perhetyön kautta myös ohjataan muiden kunnallisten palvelujen pariin, jotka saattavat olla avuksi.

    Lapsen sijoittaminen on iso ratkaisu, johon ryhtymiseen tulee olla todella painavat perusteet. Ko.esimerkkitilanne ei vaikuta sen tyyppiseltä tilanteelta.

    Toisaalta jos lapsi on sijoitettu, mahdollisen sijoituksen ""purkamisen"" jälkeen perhetyöntekijät ovat usein läsnä perheen arjessa kun lapset palaavat takaisin kotiinsa, tukemassa tätä muutostilannetta.

    Miten itse näkisit että ko. tilanteessa kunnallinen apu voisi parhaiten auttaa perhettä? Mikä on tilanteen ongelma ja millä se olisi ratkaistavissa?

     
  11. ap Vierailija

    voi kun ne olis antaneet edes puolituntia sitä ""omaa aikaa"" minulle vaikka leikkimällä lasten kanssa, mutta ei. Jos lapset joskus kysyivät heiltä että tulisitteko leikkimään tai lukemaan, niin perhetyöntekijöiden vastaus oli vain: ""eikö nuo osaa sekuntiakaan leikkiä yksin?"".
    Eivät siis ollenkaan leikkineet lasten kanssa eivätkä edes puhuneet lasten kanssa saati että minun kanssa olisivat puhuneet. Keskenään vain juorusivat. Eivät vieneet lapsia pihalle. Tulivat kyllä mukaan jos minä sen tein.
    Meillä on aina ollut täsmälliset (kellon tarkat) ruoka-ajat (diabeetikollahan se on tärkeää) ja päiväuni ajat. Tarkat rytmit ollut aina! Rytmit on pienillekin tärkeitä ja se helpottaa arkea vaikka ei mitään vaikeuksia olisi ollutkaan! Rytmit ollaan opittu pitämään ihan itse jo vuosia ennen kuin apua haettiin.
    Enkä olisi millään voinut yksin lähteä asioille. Kerran kävin ulkona jotain tekemässä ja olin poissa 10min. Takaisin tullessa nuorin oli herännyt unilta ja itki häkkisängyssä, perhetyöntekijät istuivat ja juttelivat keskenään sohvalla. Kysyin onko vauva kauankin itkenyt? Vastaus: ai itkeekö se siellä? Ei me mitään kuultu.
    Ja jos itku kuuluu ulko-ovelle asti, ja välissä on pari kantavaa seinääkin, niin miksi itku ei olisi kuulunut olohuoneeseen kun vauva itki väliseinän takana.
     
  12. Nenni Vierailija

    ap:lle.

    Kuten sanoin, toimintatavoissa ja -kulttuureissa on paljon kuntakohtaisia eroja ja luonnollisesti eroja on myös ammattilaisten välillä. Toivoisin kuitenkin ettet liikaa yleistäsi kokemustasi sillä kenttä on laaja ja kaikkiin ammattiryhmiin mahtuu erilaisia ihmisiä. Meillä on varmaan kaikilla esim. kokemuksia lääkärikäynneistä, jolloin lääkäri ei ole kuunnelut/ keskittynyt asiaamme/ omaan näkemyksemme tarpeeksi tai muuten vastaanottokokemus ei ole ollut myönteinen. Emme kuitenkaan tämän vuoksi leimaa koko lääkärikuntaa ja lopeta tarvittaessa lääkäreillä käymistä ja varoita myös muita menemästä lääkäriin. Yksittäistä lääkäriä saaatamme toki vältellä.

    Perhetyöntekijät ovat ammattilaisina paljon vähemmin tunnettu ja ""uudempi"" ammattikunta ja siksi on toki luonnollista, että yksittäinen kokemus muodostuu paljon leimaavammaksi kun vertailu-kokemuksia ei ehkä ole.

    Itselläni on kuitenkin useammasta kunnasta käytännön tietoa perhetyön toiminnasta ja kokemukset ovat olleet hyviä ja palvelumuoto tarvittua & toimivaa. Toki ristiriitaisiakin tilanteita mahtuu joukkoon, onhan toiminta alue hyvin herkkä ja intiimi, eli perhe, koti ja vanhemmuus. Tämä on kuitenkin aika leimallista koko sosiaalialan sektorille, kun käsitellään ihmisten henkilökohtaisia asioita.

    Sinun tilanteessasi olisin ottanut yhteyttä perhetyöntekijöiden esimieheen tai muuhun tahoon kunnan sosiaalitoimessa ja keskustellut ongelmista, joita heidän toiminnassaan esiintyi ja näin saanut tilanteen mahdollisesti korjattua. Myöskin vaikka sosiaalityöntekijä _suositteli_ perhetyötä teille jatkossa, oli päätös jatkaa perhetyöntekijöiden käyntejä kuitenkin viime kädessä teidän.
     
  13. Maksaja Vierailija

    Näinhän se on, perhetyöntekijät eivät väkisin tunge itseään perheisiin.
    Mutta, mutta, kun joku sosiaalivirastoon ilmoittaa että ei pysty perheenpään velvoitteitaan hoitamaan niin jonkun sieltä on otettava selville että miksi.

    Eikä se selvitystyö etene sillä että selvittäjä ryhtyy kotiapulaiseksi.
     
  14. ??? Vierailija

    En ymmärrä miksi joku kysyy, että mitä voi tehdä auttaakseen tuota kuviteltua esimerkkiperheen äitiä, joka on jäänyt kahden pienen lapsen yksinhuoltajaksi ja jalka on kipsissä kuusi viikkoa, kävelee kainalosauvojen kanssa. Vielä enemmän ihmettelen kysymystä, mikähän ongelma siellä perheessä mahtaa olla?

    Kumman ehdoilla apua annetaan, perheen todellisten ongelmien vai perhetyöntekijöiden ammattikuvan ja teorioiden mukaan.
     
  15. Selvää faktaa Vierailija

    Kun perheenäidiltä katkeaa kinttu, ei tarvita perhetyöntekijää vaan kodinhoitajaa.

    Kun perheenäidiltä loppuu työhalut, tarvitaan perhetyöntekijää.

    Apua siis annetaan perheen TODELLISTEN ongelmien perusteella.
     
  16. Mummeli Vierailija

    No, sostoimen pitäisi olla niin älykkäitä, että osaisivat ohjata tämän esim. perheen hakemaan apua oikeasta paikasta, vai mitä?
     
  17. Selvää faktaa Vierailija

    Totta Mooses. Niinhän ne ovat ohjanneetkin. Siitähän se juuri näyttää kiikastavan.
     
  18. ap Vierailija

    Niimpä. Fyysistä ongelmaa oli ja kotitöihin apua pyydettiin, eli kodinhoitaja olisi ollut oikea apu.
    Sossu sanoi että laittavat meille apua. Ja heillä myös oli kaikki tieto paperilla. Lääkäreiden lausunnot ym. Missään ei puhuttu psyykkisistä (ei vain huvita koti työt) ongelmista. Oli myös se psykiatrin lausunto.
    Sitä EI saa mitä tilaa. Ja sit kun niistä ei meinannut päästä eroon. Ei auttanut ens alkuun neuvottelut sossun kanssa eikä mitkään.

    TODELLISIIN ongelmiin ei ainakaan täällä saa apua kunnalta.
     
  19. ha-loo! Vierailija

    Sulla on nyt ap puurot ja vellit menneet sekaisin. Mistä tuollainen katkeruus kumpuaa? Luulen että asiassa on toinenkin puoli, jota yrität nyt häivyttää tällä marmatuksellasi.

    ""Missään ei puhuttu psyykkisistä (ei vain huvita koti työt) ongelmista. Oli myös se psykiatrin lausunto.""

    Mihin psykiatrin lausuntoa tarvittiin, jos psyykkisiä ongelmia ei ollut?

    ""Sitä EI saa mitä tilaa.""

    Perhetyötä ei voi ""tilata"", sitä tarjotaan jos katsotaan perheellä olevan tarvetta siihen. Eikä sitä voi valita kuin valintamyymälstä , että tulkaapa kokkaamaan, pyykkäämään ja siivoamaan koti ja hoitakaa lapset siinä sivussa.

    ""Ja sit kun niistä ei meinannut päästä eroon. Ei auttanut ens alkuun neuvottelut sossun kanssa eikä mitkään.""

    Vastaanottaminen on vaapaehtoista, jos ei saa itse sossujen kanssa asiaa nevoltua ja omaa mielipidettään riittävän hyvin ilmaistua on vika ihan itsessään.



     
  20. Nenni Vierailija

    ???:lle

    Vastauksena ihmettelyysi (ilmeisesti minun kysymykseeni) mitä apua esimerkkitapauksessasi tarvitaan ja miten parhaiten voidaan auttaa.

    Olin ymmärtänyt esimerkkisi väärin. Kun kirjoitit: ""Kuvitellaan että olen yksin kahden lapsen kanssa kotona, nuorempi puoli vuotias, jalka murtunut"" Ymmärsin että jalka oli murtunut vauvalta, kun murtuma mainittiin hänen yhteydessään.

    Jos yksinhuoltaja-äidiltä on murtunut jalka, on tämä toki tilanteessa ensisijainen ongelma. Tällöin perhetyöntekijä auttaa mahdollisuuksien mukaan arjen käytännön asioissa.

    Ymmärsin kysysmyksestäsi aiemmin väärin että ongelmana oli lähinnä eron tuomat ongelmat, kuten kirjoitit: mieli maassa & arjen rankkuus yhdistettynä lasten hoitoon/sairaaseen lapseen. Kysymyksilläni yritin valaista sitä, että mahdollistamalla äidin lepääminen + omien asioiden hoitaminen itsenäisesti koko perheen tilanne tasapainottuu.

    Tällainen tilanne on itseasiassa perhetyön kentässä hyvin tavanomainen. Yleisin syy avun hakemiseen ovat psyykkiset ongelmat (ei usein kuitenkaan varsinaiset sairaudet), lähinnä äidin väsyminen, esim. juuri eron yhteydessä tai lapsen sairastuessa.

    Toki asiakaskentässä on myös fyysisten sairauksien tapauksia, kuten mainitsemasi murtunut jalka tai esim. leikkauksen jälkeinen toipumisaika. Luonnollisesti kotityöt ovat tällöin suuremmassa osassa työkenttää.

    Kuitenkin psyykiset ongelmat työllistävät perhetyöntekijöitä n. 80-90%, ovathan psyykkiset ongelmat, lähinnä masennus/upumus, tämänpäivän Suomessa yhä laajeneva terveysongelma ja se heijastuu vahvasti myös perhetyön kentälle.
     
  21. Nenni Vierailija

    ap:lle vielä kommentti.

    Tietämättä _mihin_ ongelmaan/tilanteeseen haitte apua, on ulkopuolisena vaikea kommentoida tilannetta enempää.

    Perhetyössä, kuten lähes kaikissa sosiaalipalveluissa on kuitenkin se elementti, että vaikka palveluissa painotetaan asiakaslähtöisyyttä ei asiakas voi kuitenkaan itse _yksin_ määritellä haluamaansa palvelua, kuten esim. kotityöt.

    Kuten aiemmin kirjoitin monissa kunnissa ei ole enää kodinhoitajan nimikkeillä toimivia ammattilaisia, jotka toimisivat perhetyön sektorilla. (Vanhusten palvelujen parista kotipalvelutyötä löytyy.) Koska perheiden tilanteet ovat viime vuosikymmenien aikana ""monimutkaistuneet"" esim. mielenterveysongelmat, päihdeongelmat ym. sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet, ovat palvelut muokkautuneet yhteiskunnan tarpeiden mukaan.

    Kuntien talous on myös (valtionsosuusjärjestelmän uudistumisen myötä) tiukentunut, eli kunnat joutuvat itse rahoittamaat palvelut ja tällöin palvelujen tarjonta on tiukentunut ja vaikeimmat ongelmat luonnollisesti priorisoidaan. Tässä on paljon kuntien välisiä eroja, jotkut kunnat esim. tarjoavat kaksoperheille automaattisesti 3kk:n hoitoapua perhetyön muodossa, toisissa tätä ei anneta lainkaan.

    Edelleen peräänkuuluttaisin myös yhteydenottoa sosiaalitoimen tahoon, jotta ongelma olisi saattanut selvitä ja tilanne olisi jatkossa toisin. Tämän palstan kautta viesti ei etene. Eikö olisi kaikkien etu, jos jatkossa kunnassasi perhetyö toimisi paremmin?
     
  22. ap Vierailija

    Tiedätkö että voi vähän mennä pasmat sekaisin jos sattuu jotain todella järkyttävää. Tarvii kriisiapua. Koko perhe (mitä siitä oli jälellä) kävi ""nuppinikkarilla"" jutustelemassa. Oli fyysistä ongelmaa sitten sitäkin enemmän, sekä minulla että miehellä. Mentiin pyytämään että voisko järjestyä jotain apua tämmösiin ja tämmösiin asioihin. Itse kun hyvä että jotenkin pysyi pystyssä.
    Ehkäpä ha-loo en ihan tolla ""tilaamisella"" tarkoittanut tilaamista, sen virallisella merkityksellä. Eli ei sama asia tässä kuin että TILAAN LEHDEN! Tiedätkö sanonnan ""sitä saa mitä tilaa""? Ei sinääkään se ""tilaa"" tarkoita sellaista kuin että sen lehden tilaisi.

    Kuvitellaampa sellainen tilanne että sinulta kuolisi lapsi (tätä en todellakaan toivo, on vain se pahimman järkytyksen esimerkki). Etkö sinä/perheesi kävisi jonkun yläpään hoitajan luona missään vaiheessa? Sieltä se lausunto tuli sellaisen järkytyksen jälkeen, kun piti puhumassa käydä.
    Ja edelleenkin osa meistä saa apua sieltä suunnalta joten sossusta ei mitään tälläistä apua sossusta tarvittu. Ja sossukin sen tiesi. Se yläpään apu oli/on hoidossa, tarvittiin apua vain näihin muihin asioihin, että saadaan tämä talous pysymään kunnossa. Eli just apua kotitöihin. Ja tämänkin sossu tiesi. Sitä paitsi kun sitä apua kotitöihin olisi tarvittu vain sen muutaman viikon. Suru iskee edelleen, varmasti koko loppuelämän ajan, mutta elämä jatkuu ja lapset tarvitsevat vanhempia. Heidän hymyt ja halit piristää ja auttaa jaksamaan silloin kun suru on kovimmillaan!
    Lue ensin koko homma läpi seuraavalla kerralla niin ei tarvitse toistaa.

    Täytyy lähteä laittamaan pyykit narulle ja sitten ulos. Täällä on ihana keväinen aamu! Aurinko paistaa täysillä kirkkaan siniseltä taivaalta! Sais lumi ruveta sulamaan pois!

    Hyvää kevättä ja minä lopetan tähän!
     
  23. Kevättä Vierailija

    Ei olisi kannattanut aloittaakaan.
     
  24. Nenni Vierailija

    Viestistäsi ei ihan auennut kokonaiskuva mutta ilmeisesti perhettänne on kohdannut vakava ja pitkäaikainen kriisi, johon saatte psykologi/psykiatrista-apua. Hyvä että nämä palvelut toimivat kunnassanne.

    Tähän koko pitkään ketjuun sanoisin, että jos aloitat viestin kertomalla, että ""oli hiukan vaikea tilanne johon sitten pyysimme apua"" , eivät kommentoijat voi tietää että kysymyksessä on ollut rankka koko perhettä ravistellut kuolemantapaus. Ero em. välillä on valtava.

    Jos olisit heti alussa valottanut että tilanteen vakavuutta (äärimmäisen rankka, koko perhe oireili ja se koski niinkin rankkaa asiaa kuin lapsn kuolemaa), olisit varmaan saanut paremmin kohdennettuja vastuksia. Nyt tässä on ikäänkuin puhuttu kahdesta asiasta ristiin.

    Näihin tilanteisiin kun perhetyössä(kin) suhtaudutaan eri tavoin ja toimitaan aivan eri periaattein, luonnollisesti! Tätä ei voi kuitenkaan yleistää esim. kotitöiden hoitamisen osalta perhetyönkenttään yleisesti, onhan esim. kuolemantapaus tilanteena aivan poikkeuksellinen ja _onneksi_melko harvinainen.

    Hyvä kommunikointi on kaiken avain, niin täällä kuin muuallakin. Hyvää kevättä! :)


     
  25. Kevättä Vierailija

    Niitä ""olosuhteita"" kaivetaan esiin soveltuvin erin, kun pajunköysi ei vakuuta järkevästi ajattelevia.
     

Jaa tämä sivu