Hae Anna&Ellit-sivustolta

pureva pentu

Viestiketju osiossa 'Lemmikit' , käynnistäjänä hauhau, 03.09.2005.

  1. hauhau Vierailija

    pentuni on jo 5 kk ja puree edelleen, kiellot ei auta, ei suihkepullo ei selätys.tuntuu vain pahenevan.roikkuu lahkeissa ja puree jalkoihin ja se sattuu,hampaat on jo melkein vaihtuneet.mikä avuksi, onko meillä ongelmakoira.muuten kyllä kiltti ja usein sanottu rauhalliseksikin.pureminen on pahempaa esim. tullessamme kotiin ja koira on olluy yksin.ei ole pahemmin tehnyt tuhoja ympäristölleen.
     
  2. Sae Vierailija

    Ohjaa koiran pureminen sallittuun kohteeseen eli lykkää sen suuhun vaikka jokin lelu aina kun se suunnittelee pureskelua. :)
     
  3. Minna Vierailija

    Höphöp, ei teillä mitään ongelmakoiraa ole. Normaali vallaton vesseli rasittavassa iässä vain.:) Sen ikeniäkin vaivaa vielä melko tovin sen jälkeen, kun hampaat ovat puhjenneet, mutta kyllä pureminen pitkällä tähtäimellä vielä loppuu.

    Koiralla ei ole käsiä joilla koskettaa teitä, ja niinpä se käyttää suutaan, tässä yksi syy, miksi koira puree joko hellästi tai lujasti. Varsinkin tuo, että se puree nähdessänne teidät eron jälkeen kertoo kyllä ihan selkeästi siitä, että se on innoissaan ja purkaa sitä tähän riekkumiseen ja puremiseen. (Itse pistin, ja pistän, oman rasittavan puolivuotiaan viikarini heti kotiin tultuani koulutusnaruun ja menen sen kanssa pihalle muutamaksi minuutiksi. Siellä se yleensä purkaa riemuaan juoksemalla ympyrää, kierimällä maassa ja kutsumalla minua leikkiin yhä uudestaan ja uudestaan. Sisällä, kun tälle ei ole tilaa, se yleensä yrittäisi hyppiä ja näykkiä)

    Minulla oli kuukausi sitten ihan samanlaista oman pentuni kanssa, samoin kaverillani samanikäisen pentunsa kanssa. Joskus tuntui, että pennusta tuli aivan hullu, ja että mikään ei auta. Silloin on hyvä ottaa aikalisä molemmille; pentu eristyksiin vessaan tai lyhyeen hihnaan omalle paikalle, ja itse poistut paikalta. Kyllä muutaman minuutin kuluttua koira on tullut järkiinsä ja rauhoittunut. Sitten päästätte koiran ihmisten ilmoille rauhallisesti, ette koske siihen ettekä puhu sille, jatkatte omia touhujanne. Meidän pentu ainakin töllisteli hetken hämmentyneenä, että mikäs juttu tämä nyt on, ja lähti sitten puuhailemaan omia juttujaan. Jos meno taas riehaantui, niin kielto ja jolllei totellut niin sama homma uudestaan.

    Senhän jo tiedät, ettei se selätys mitään auta, eikä sitä nykyään suositella. Hepulikohtauksesta kärsivä pentu ottaa sen enemmän haasteena kamppailla teitä vastaan, ja se tosiaan vain pahentaa tilannetta. Ylipäänsä nuo rajummat otteet kannattaa säästää todellisiin konflikteihin, muuten niistä menee teho.

    Meidän pennulle pahin tilanne on tosiaan se, että se erotetaan laumasta, ja sille tulee hätä, että nytkö hänet hylättiin. Riippuu varmasti pennusta, miten voimakkaasti tuo jäähy vaikuttaa, mutta meillä vaikutti hyvin. Saa itsekkin nollattua tilanteen, eikä tule huudettua tai karjuttua EI;tä, kun niistähän ei todellisuudessa ole muuta vaikutusta kuin se, että koira ei enää hätkähdä huutoa ja oppii tehokkaasti, ettei omistajan EI- kieltoa tarvitse aina totella, jos ei halua, vaan riekkumisesta saa palkinnoksi pienen painiottelun.

    Itse sain aivan liikuttavan naurettavan neuvon koirattomalta kaveriltani: ""jos koira puree, katso sitä silmiin ja sano EI! Jos se ei lopeta, teillä on johtajuusongelma!""

    Tuo neuvo on ihan yhtä hyvä, kuin jos neuvoisin uhmaikäisen lapsen äitiä, että sano sille lapselle, että sua täytyy totella, ja jos se ei tottele, niin sulla on auktoriteettiongelma, justiinsa niin!;)

    Nyt kun olen kaverini kanssa samassa veneessä näitä ongelmia pohtinut, niin tuosta on tullut meille lentävä lause, että kuule kato sitä silmiin ja sano sille, ettei noin saa tehdä, tuhma koira hyihyi..:D Kun ollaan elävien, vielä elämän alkuvaiheessa olevien olentojen kanssa tekemisissä, niin mikään ei ole niin yksinkertaista kuin sen kuvittelisi olevan. Askel kerrallaan eteenpäin, kyllä se tästä parin vuoden päästä helpottaa. Meilläkin on viimeisen kuukauden aikana koira taas kasvanut ja kehittynyt monella tavalla, ja monet ""ongelmat "" on saatu ratkaistua pienillä, jokapäiväisillä muutoksilla ja ihan sillä, että koira kasvaa ja sen ymmärrys lisääntyy. Kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta, niin eiköhän se siitä!
     
  4. Lissu Vierailija

    Koirallasi on vain uhmaikä.

    Koiran oikea luonne on se luonne, joka sillä oli ennen tämän uhmakauden alkua.
    Jonkin ajan päästä jää nämä kujeet pois.

    Ole vain kärsivällinen. Kaikki mitä koira voi purra, kannattaa laittaa pois sen ulottuvilta. Ja koettaa vaan kestää...
     
  5. murr Vierailija

    Purevan koiran suuhun ei laiteta lelua tms. jos se käy puremaan. Ettehän te laita kiukkuavan lapsen suuhunkaan kapulaa, kasvattaja antoi hyvän vinkin kun omistan vaativamman koiran ja uskokaa pureminen loppui heti.
    Eli kun koira alkaa puremaan pure sitä takaisin, aluksi hellästi mutta jos ei tottele vähän kovemmin. Silleen ne koiratki komentaa toisiaan..
     
  6. Monty Vierailija

    Ja höpön löpön, erittäin hyvä keino saada pentu lopettamaan puremisen varsinkin kun se kohdistuu ihmiseen; laita etusormi koukussa (vaaka-asento) koiran suuhun etuhampaiden taakse ja keskisormi koukussa leuan alle; pieni puristus joka hetkellisesti sattuu ja koira muistaa että tuota kun puree niin se tekee kipeää ja tämä on oma kohtainen kokemus.
    Pentu koira tuli vierelleni istumaan ja puraisi kädestä, otin tämän koukku otteen ja hän vinkaisi juoksi pois ja tuli takaisin ja puri taas, ja koukku ote ja pois tuli takaisin katsoi minuun ja aivan kuin olisi tuumannut että tuota ei kannata purra; se sattuu!! Eikä purrut minua enää!!!
     
  7. taru Vierailija

    Meillä on 4 koiran kokemuksella toiminut se, että kun pentu yrittää purra, niin käännät vähän pennun huulta hampaita vasten ja painat kevyesti... se sattuu, eipä viitsi enää purra!
     
  8. Ei auta! Vierailija

    Kuinka kauan pidät pentua eristyksissä? Meillä viitisen minuuttia eri huoneessa ei tunnu missään, jatkaa samaa riehumista ja puremista heti ulos päästyään! Onkohan se vaan harvinaisen kovakalloinen kaveri? =)
     
  9. Minna Vierailija

    Meillä on tuo pureminen jäänyt viimeisen neljän viikon aikana kokonaan pois, niin että enää ei jäähyjä tarvita. (Pentu nyt siis 7 kk) Pidin pentua niin kauan jäähyllä, että sieltä toisesta huoneesta alkoi kuulua surkeaa vikinää. Ei siihen tällä koiralla kauaa mennyt. Tosin joskus kävi niin, että riehumisen syy oli väsymys, ja silloin rauhoittumaan pakotettu pentu yksinkertaisesti simahti tuohon jäähypaikalle parissa minuutissa ja otti siinä päikkärinsä.

    Koirat on erilaisia, on varmasti paljon kovakalloisempiakin koiruleita kuin tuo meidän. Mutta tuo pureminen tosiaan jää ajan kanssa pois, meillä on pentu nykyään niin rauhallinen että ei olisi vielä syyskuussa edes uskaltanut kuvitella..ehkä tämä on tyyntä myrskyn edellä ennen kunnollista murrosiän alkua.:)
     
  10. utelias Vierailija

    Meillä koiranpennut ovat lopettaneet puremisen siinä vaiheessa, kun ovat vaihtaneet maitohampaat pysyviin hampaisiin. Ilmeisesti hampaanvaihto aiheuttaa kutinaa ym tuntemuksesia pennun suussa.
     
  11. Kiukkuhäntä Vierailija

    Meillä kyllä eristyksissä oleva poju vaan saa itsensä lingottua sellaiseen raivonpuuskaan, ettei uskoiskaan. Alkaa raapimaan ovea heti sen sulkeuduttua ja jatkaa ulinaa ja raapimista koko ajan. Olen kyllä ollut huomaavinani, että tilanne pahenee jos pentu on väsynyt ja ilmeisesti väsyneenä ei osaa rauhoittua vaikka olisikin eristettynä...menee jotenkin paniikki/raivotilaan. Jospa tämä tästä helpottuisi ajan kuluessa.
     
  12. Minna Vierailija

    Niin meilläkin pentu olisi tehnyt, ilman tuota hihnaa. Hihnassa se ei pystynyt liikkumaan ja kuuhkailemaan edestakaisin, eikä sille tullut paniikkia siitä, että ovi pistettiin kiinni. (Ei se vieläkään kestä suljettuja ovia, jos ovi on kiinni niin sen on ehdottomasti päästävä joko pois suljetusta huoneesta tai sitten sinne suljettuun huoneeseen katsomaan, että mitäs täällä salaillaan..)

    Me jouduttiin tuosta vessajäähdystä siirtymään tuohon hihnaan juuri siksi, että koira meinas tulla ovesta läpi. Hihnan kanssa on myös se hyvä puoli, että kun koira alkaa hiukan rauhoittua, voit mennä samaan huoneeseen lukemaan kirjaa, katsomaan telkkua tai olemaan muuten rauhassa, niin ettei koira pääse koskemaan sinua (älä ota kontaktia siihen, korkeintaan puhu rauhallisesti). Se lievittää myös vähän tuota hätää.

    Tuo väsymys on meidän pennulla ollut samanlaista kuin pienillä lapsilla; se ei oikein osaa mennä itse nukkumaan. Yhä vieläkin se väsyneenä ei oikein kestä tätä elämää, vaan haukkuu herkästi tai vastaavasti alkaa ulisemaan ym, jos se yliväsyneenä jätetään yksin.

    Jo pentuna laitoin sen varta vasten nukkumaan, että elämä helpottuis, ja laitan joskus vieläkin! Kun se yhdeksän aikaan alkaa käydä levottomaksi ja haukuskella, jollei ole itse nukahtanut, sanon sille, että hei nyt nukkumaan, ja osoitan sille vilttiä makarissa. Siihen se kopsahtaa, huokaisee ja nukahtaa. Jos on levoton, rapsuttelen sitä pari minuuttia, kunnes uni voittaa. Se tosiaan käy äkkiä. Koira tuntee jo tuon ""nyt nukkumaan"" -käskyn ja menee viltille mukisematta. En ole ennen tavannut koiraa, joka pitäisi pistää nukkumaan tällä tavalla, enkä tiedä onko tuo ihan normaalia, että se antaa itsensä vielä seitsenkuisena mennä noin väsyneeksi. Pentunahan se on ihan tavallista. Viimeksi lauantaina oli pakko pistää se nukkumaan, kun meillä oli vieraita eikä se itse malttanut. Haukkui sitten omiaan ja raahautui aina metrin matkan lattialla, kunnes taas uni meinasi voittaa, muttei antanut periksi. Käskystä se kuitenkin meni omalle paikalleen ja siihen simahti ja nukkui kuin tukki koko yön. Ihme homma.
     

Jaa tämä sivu