Hae Anna&Ellit-sivustolta

Sähkön säästö sähkölämmityksessä

Viestiketju osiossa 'Säästöpossu' , käynnistäjänä asuntovelkainen perhe :(, 01.02.2011.

  1. palelijat Vierailija

    Laittakaa enemmän vaatetta päälle. Kyllä 20 -21 astetta on sopivan lämmintä. Vanhuksia palelee kesälläkin. On toppatakit päällä joillakin.
     
  2. No jos joku kärsii siitä alle 20 asteen lämpötilasta niin kannttaa siitä toki valittaa.
    Omassa viestissäni kritisoin alkuperäisen kirjoittajan tarvetta ostaa liian kallis asunto. Missään kohtaa viestiä en sanonut ettei meillä olisi varaa lämmittää.
    Pidämme juuri tästä lämpötilasta ja jos liian kylmäksi menee, käännämme patterit isommalle. Auto ostetaan käteisellä.
    Edelleen en ymmärrä sitä että jos joku pitää viileämmästä asunnosta tarkoittaa se heti sitä ettei ole varaa lämmittää?
     
  3. Samaa mieltä. Sekin on kumma, että jos on alle 20 niin heti huudellaan terveysviranomaisia kehiin, mutta jos on yli 24, joka on erityisesti pakkasilla vähintään yhtä epäterveellistä ilman kuivumisen takia, todetaan että ompas mukavan lämmintä. Se kun on maku+tottumisasia.
    En myöskään vieläkään tajua tuota kaukolämmön hypetystä. Sähkölämmittäjänä maksan siitä mitä asunnossamme kulutetaan, en muusta. Kaukolämmössä maksan maksan myös yhtiövastikkeessa sen mitä naapuri kuluttaa 'ylimääräistä' pitämällä pakkasella ovia ja ikkunoita auki ja lorottamalla lämmitä vettä tolkuttomasti. Mulla on just tommonen naapuri, joka sitten maksaa sekä kulutetusta energiasta + vedestä aivan tolkuttomasti mutta kaikki mitataan, ja hänellä on siihen varaa. Minun sosiaalisuus ei riitä näiden ekstrakuluttajien maksujen tasinkoon.
    Kun verrataan kokonaisasumiskuluja, ei sähkölämmitys samanlaisilla 'who cares' kulutustottuksilla ole kovin kilpailukykyinen lyhyellä aikavälillä, mutta helppo säädeltävyys ja tietty oikeudenmukaisuus (maksan vain siitä, mikä menee minun mittarin kautta) + oleellisesti halvempi huolto tekee siitä kilpailukykyisen.
     
  4. kaukolämpö Vierailija


    No me emme ainakaan palele koska meillä on varaa maksa lämmittämisestä joka sisältyy edulliseen vastikkeeseen.
     
  5. Missä on taas se sisälukutaito? Minä ja toinen sähkölämmittäjä emme ole kumpikaan puhuneet siitä etteikö olisi varaa lämmittää ja sen takia palellaan vaan siitä että ON MIELLYTTÄVÄMPÄÄ asua asunnossa jossa on viileää.

    Tämä on ihan mielipide kysymys ja toinen tykkää asua viileämmässä ja toinen lämpimämmässä asunnossa.

    Sen sijaan alkuperäisellä kirjoittajalla on ongelma koska heillä ei ole varaa lämmittää saunaa yms. koska ovat ostaneet liian ison ja kalliin asunnon varoihinsa nähden.
    Pitää ostaa sellainen asunto johon on varaa ja että sitä on myös varaa lämmittää.

    Edelleen minulla on varaa maksaa sähkölaskuni ja lämmittää saunaa niin usein kuin haluan mutta meidän asunnossa on siltikin lämminta vain se n. 19-21 astetta.

    Kerrotko myös kuinka edullinen vastikkeenne on kaukolämpötalossa?
     

  6. Meillä on esimerkiksi neliöitä 88 m2, asumme krs-talossa jossa kaukolämpö, isossa kaupungissa, vastike on 140 euroa/kk. Ystäväni joka asuu saman kokoisessa puu-pientalohuoneistossa, jossa on sähkölämmitys, hänellä on kuukausittainen PELKKÄ SÄHKÖLASKU 250 ,- /kk jonka päälle normaali vastike.

    En vaihtaisi.
     

  7. Jatkan vielä. Vastikkeeseemme sisältyy kaikenkattavat huoltoyhtiön sekä ison isännöintitoimiston palvelut. (Ei ole mitään virkaheittoa oman talon eläkkeellä olevaa poliisia isännöitsijänä siis) Pelaa: auraukset, siivoukset, pienet korjaustyöt - kaikki! Ystäväni taloyhtiössä ei ole huoltoyhtiön palveluita, kaiken joutuu tekemään itse ja mukaan mahtuu laiskureita jotka eivät tee.
     
  8. 229 euroa per kk Vierailija


    Ystäväsi on valinnut huonosti taloyhtiönsä. Tuo kuulostaa täysin luokattomalta. Meillä on 95-neliöinen 30 vuotta vanhassa kerrostalossa, sähkölämmitys + kaikki asiaankuuluvat palvelut kuten teillä (mm. autokatos lämmityspistokkeineen kuuluu) ja yhtiövastike on 229 euroa/kk. Tiedän, että se on paljon. Meidänkin kaupungissamme uusissa taloyhtiöissä on noin puolet vain, mutta se johtuu muun muassa siitä, ettei uudessa tarvitse varautua monenlaisiin korjauksiin, joita vanhoissa taloissa väkisinkin tulee (käytävien maalauksia yms. pintaremppaa).
     
  9. harkintaan Vierailija

    Kertokaa paremmin tietävät ja asiaa tuntevat, säästääkö ilmalämpöpumppu niin paljon sähköä kuin sitä mainostetaan ja missä ajassa se maksaa itsensä? Ymmärrän että käytöstä tietenkin johtuu edelliset, mutta noin yleisesti asiaa tarkastellen.
    Sen olen ymmärtänyt, että viileätoimintoa käyttäen sähkön kulutus on isompi kuin päinvastoin, vai olenko ymmärtänyt oikein?
     
  10. Onnea vaan Vierailija

    No voi että kun sitä ollaan erinomaisia, mahdat vallan pakahtua onnesta?
    Vastike yleensä tuppaa olemaan 2-3 euroa neliöltä noin keskimäärin.
     
  11. pumpun ostanut Vierailija


    Ei säästä! Ottaen huomioon laitteen hinnan, sen sähkön käytön (!!) ym - lopputulos plus miinus nolla. Ainoa joka hyötyy on pumppukauppias...
     
  12. kröhöm... Vierailija


    Yhtiörempat tehdään rahoitusvastikkeella, ei sillä hoitovastikkeella...

    Itse asun 1936 tehdyssä vanhassa krs-talossa jossa on 75 neliöisen asuntoni yhtiövastike 132 euroa. Kaukolämmitys, taloyhtiöpalvelut, kunnon isännöinti, pihahuolto ym sisältyy tuohon, eli siis kaikki "herkut".

    Sallinet että epäilen, onko Sulla sittenkin kaukolämmitys, yleensä 30 v vanhoissa oli vielä järjestään kaukolämpö, kuten on edelleenkin KERROStaloissa. Toisin kuin rivi- ja paritaloissa, joissa laitetaan sähkölämmitys, koska se on halpa asentaa mutta kallis käyttää. Näin rakennuttaja saa parhaat tuotot, kun voi kuitenkin myydä kalliilla uudet asuntonsa, kun puhuu pehmoisia siitä miten "ei se sähkölämmitys oikeastaan niin kallista ole" ja ihmiset uskovat kaiken mitä myyntimies puhuu.
     
  13. 24 astetta Vierailija


    Niin on ja se on varsin kohtuullinen korvaus hyvästä asumisesta. Jos asuu taloyhtiössä missä on liiketiloja vuokralla, vastike pienenee. Isoissa kaupungeissa on taloyhtiöitä joissa on vastike 0 euroa koska on niin paljon liiketilatuloa.
     
  14. Minun pumppu säästää. Asun pk-seudulla, jossa niitä yli -20 pakkasia on hyvin harvoin.
    En juurikaan käytä pumppua viilennykseen, koska asuntoni ei kuumene kovin pahasti.
    Jos suurimman osan lämmistyskautta pystyn toimimaan hyötysuhdekertoimella noin 2 niin silloin säästän. On toki olemassa huonoja pumppuja ja vielä enemmän huonoa pumppujen käyttöä. Se, että sähkölaskut eivät ole juurikaan pienetyneet joshtuu hinnoittelusta, ei kulutuksesta. Kun jotenkin oppisi ymmärtämään poliitikkojen aivoituksia energiaveroista, Sinnetännemäen puhallusvoimaloista tai siitä että jos kaukolämpölaitoksessa poltetaan mitätahansa, niin se puhdasta ja uusiutuvaa, mutta jos tehdään sähköä ja kaukolämpö' vastapainelaitoksessa, niin se sähkö on itte pirusta. Kaukolämmön hävikit ovat suuret, investoinnit suuret, ylläpitokulut suuret jne. Ymmärrän toki keskustojen kerrostalojen lämmityksen sähköntuotannon hukkalämmöllä, mutta tätä politikointia en tajua.
     
  15. hohhoij Vierailija

    Ja miten tämä liittyy sähkölämmitykseen tai kaukolämmön erinomaisuuteen?
     
  16. Mikä on totuus? Vierailija

    Kertokaa nyt joku viisas, mikä on totuus tässä asiassa? Olen kaavaillut jos ostaisi oman asunnon, ja muakin on varoitettu noista sähkölämmitteisistä "rivariparakeista". Jos ne ovat niin kelvottomia, miksi ihmiset niitä suostuvat sitten ostamaan? Asuntovälittäjiltä on turha kysyä, he vähättelevät kaikkea.
     
  17. 24 astetta Vierailija


    Kommentoin siihen vastikkeen määrä keskusteluun.
     
  18. muakin kiinnostaa Vierailija

    Kukaan ei ole vastannut alkuperäiseen kysymykseen eli kuinka paljon oikeasti säästää lämpötilaa pudottamalla.
     
  19. ILPisti Vierailija

    Suomen ilmastossa viilennystarve on niin lyhyen aikaa että lämmityskauden säästöt ovat aivan eri luokkaa. Yksi laskelma ILP:n hyödyistä taustatarinoineen löytyy blogista
    Viestitin: Totuus ilmalämpöpumpuista
     
  20. Wanhan talon asukas Vierailija

    No meidän talosta ei ainakaan veteraani joutunut lähtemään vanhainkotiin, vaan ihan muuttivat omasta halusta uuteen kerrostaloon! Ja juuri he olivat hävittäneet tästä rintsikasta kaikki pönttöuunit, jotka me "nuorempi pari" oltaisiin kernaasti haluttu pitää! Takka sentäst oli vielä jäljellä. Ja meillä ei ainkaan ole mitään yösähkösysteemiä, ja sukkia pidän mielelläni, ja sitä shaalia! Taloa en halua remontoida "umpeen". Me digataan asua näin, etenkin kun ei ole "uusavuttomuusongelmaa".
     
  21. Minäkään en osaa vastata alkuperäiseen kysymykseen eli asunnon lämpötilan pudottamisen vaikutuksesta lämmityskuluihin, mutta tässä olisi muutama muu sähkölämmityksen kuluihin liittyvä näkemys.

    Sähkölämmitteisissä asunnoissa epätaloudellisilla kodinkoneilla tai valaisimilla on hyvin vähäinen vaikutus sähkön kulutukseen. Kodinkoneiden tai hehkulamppujen tuottama hukkalämpö lämmittää asuntoa ja pienentää vastaavasti sähköpattereiden sähkön kulutusta. Suomessa asuntoja täytyy lämmittää suurimman osan vuodesta (aivan lämpimimpiä kesäkuukausia lukuun ottamatta), joten hukkalämpö menee valtaosan ajasta suoraan hyötykäyttöön.

    Asunnoissa, joissa on sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja, lämpimän käyttöveden kulutustottumukset vaikuttavat merkittävästi sähkölaskuun, kuten seuraavasta suuntaa-antavasta laskutoimituksesta näkyy. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,186 kJ/(K*kg), suihkussa kuluu vettä noin 0,2 kg/s, kylmä vesi tulee asuntoon ehkä 5-asteisena ja lämmin suihku on ehkä 30-asteinen eli suihkun vettä on lämmitetty noin 25 asteella ja sähkön hinta kaikkine veroineen ja siirtomaksuineen on noin 0,1 euroa/kWh. Kun edellä mainitut luvut kertoo keskenään, saadaan tulokseksi se, että lämpimän suihkun (tai vesihanan) valuttaminen maksaa noin 2 euroa per tunti. Päivittäinen 10 minuutin suihku maksaa siis noin 120 euroa vuodessa.

    Myös asuntojen ilmanvaihdon ja vetoisuuden merkitys lämmityskuluihin on suuri. Riittävä ilmanvaihto on tietysti olennaisen tärkeää siinä, ettei tule kosteus- ja homeongelmia, mutta liiallinen ilman vaihtuvuus (hyvin epätiiviit ikkunat/ovet tai tarpeettoman tehokas koneellinen ilmanvaihto) hukkaa merkittävästi lämpöä. Säästömahdollisuuksia tulee siis huonosti tiivistettyjen ikkunoiden ja ovien paremmalla tiivistemisellä sekä sillä, että säätää koneellisen ilmastoinnin pienemmälle teholle silloin kun sitä tarvitaan vähemmän (eli kun asukkaita ei ole kotona eikä asunnosta ole erityisesti kosteutta poistettavana eli pyykkejä kuivumassa tms).
     
  22. Aron Viestitin

    liittynyt:
    25.02.2011
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    0
    Vastaus alkuperäiseen kysymykseen:
    Nyrkkisäännön mukaan: 1 ºC huonelämpötilassa = 5 % lämmityskuluissa.

    Lähde: motiva

    Veto saa helposti aikaan vilun tunteen vaikka lämpötila olisikin riittävä.
     
  23. huhheilihoi Vierailija


    Luettuani ap:n kysymyksen ainoa ajatus mikä tuli mieleen oli: järjenkäyttö pakolliseksi oppiaineeksi yläkoulun jollekin luokalle. Tämä vinkkinä kouluhallitukselle.
     
  24. hjg Vierailija

    Ei itku mitä juppeja suurinosa VASTAAJISTA! Kritisoidaan paitsi alkuperäistä, jolla ehkä onkin vähän omalaatuinen priorisointi, mutta näköjään ihan yleisestikin sitä jos joku haluaa säästää? Ja samaan hengenvetoon sitten kehaistaan kuinka itsellä on varaa vaikka hevoset söis! :-D

    Minä uskallan ainakin sanoa että todellakin yritän säästää, hajotkaa siihen! :-D Ja joskus kovilla pakkasilla sisälämpötila on ollut jopa +15 aamulla ennenkuin saa tulet uuniin, mutta onpas olleet kyllä oikein hyvät unetkin! Löydän rahoilleni muutakin käyttöä ja kun se tosiaan on tottumiskysymys, mutta en minä kyllä muutenkaan voi revitellä rahojani ihan miten sattuu, ei sitä niin paljon ylimääräistä ole. Ja ei, ei ole tuliterää velkavolvoa eikä 300 neliön omakotitaloa että siksi olisi rahat vähissä! Täältäpäin ei ap.n mainitsemalla summalla mitään rivitaloa saa, omakotitalosta puhumattakaan! Joten aika moni joutuu ehkä miettimään niitä säästökohteita ihan oikeastikin ilman mitään pröystäilyjä jos haaveissa on esimerkiksi omakotitalo, vaikka kuinka pieni ja vielä huonokuntoinen. Ihmiselle mieluisin asumismuoto on mikä on ja ihminen toimii sitten sen mukaan, ihan nollainformaatiota tuo tuollainen että joku muu taas elää mielummin jollain toisella tavalla.
     
  25. mnb Vierailija

    Meillä on isoilla ikkunoilla varustettu,suoralla sähköllä lämpiävä reilun 100 m2 paritaloasunto. Huonekorkeus on melkein koko asunnossa 3-6 metriä, joten lämmitettäviä kuutioita on reippaasti. Ilmalämpöpumppu on puksuttanut nurkassa syksystä 2008 saakka. Ensimmäisen käyttövuoden jälkeen laskin, että silloisella sähkönhinnalla laite maksaa itsensä takaisin noin neljässä vuodessa. Koska sähkön hinta on sen jälkeen noussut kymmenillä prosenteilla, todellinen kuoletusaika on periatteessa lyhtentynyt ainakin vuodella. Pari viimeistä talvea ovat olleet erittäin kylmiä ja pumppu on toiminut sen takia huonommalla hyötysuhteella (eli lämmityssähkön kulutus on kasvanut), joten ehkä sen takia tuo alkuperäinen neljän vuoden kuoletusaikalaskelmani pätee edelleen.

    Pumppua on käytetty sekä lämmittämiseen että kesällä viilentämiseen, koska ilman viilennystä asuntomme on kesällä tukalan kuuma. Olipa säästö mitä tahansa, niin asumismukavuus on parantunut ympärivuotisesti, koska pumppu vähentää talvella vedontunnetta ja mm. lämmittää lattioiden pinnat lämpimämmäksi kuin pelkillä pattereilla saataisiin.

    Juuri eilen tarkistin että nykyisillä, kilpailluilla hinnoilla meillä kuitenkin menee sähköön jo yli 2000 euroa vuodessa. Alkaa olla kipurajalla. Ensi kesän remonttilistalla on ikkunoiden ja muidenkin nurkkien tiivistäminen, että edelleen jonkin verran vaivaavaa vedon tunnetta ja lämpöhäviöitä saataisiin pienennettyä. Lisäksi harkitsemme lämpöpatterien vaihtamista elektronisilla termostaateilla varustettuihin, jolloin lämpötilan vaihteut vähenisivät ja ehkä säästyisi muutama prosentti lämmityskuluissa ainakin niissä huoneissa, joihin pumpulla ei lämpöä saa. Tuo patterien vaihto on kuitenkin harkinnassa enemmän esteettisistä kuin taloudellisista syistä.

    Jos nuo keinot eivät tepsi, niin seuravana lääkkeenä sietämättömään sähkölaskuun on pienempään asuntoon muuttaminen. Kahden ihmisen pitäisi kyllä mahtua pienemäänkin tilaan.
     

Jaa tämä sivu