Tietokoneen vakoilu

  • Viestiketjun aloittaja bugiwugi
  • Ensimmäinen viesti
bugiwugi
Kertokaapas kokemuksianne onko kumppaninne vakoillut tietokoneen käyttöänne?

Epäilen oman siippani asentaneen jonkun vakoiluohjelman koneelleni. Mulla on aika hyvä vaisto asioiden suhteen ja tämä epäily tuli jo jokin aika sitten. Olen itse ihan onneton koneiden kanssa, mutta siippa on puolestaan ekspertti ja säätää konettani vähän väliä. Eipä tässä koneenkäytössäni mitään mieleenkiintoista luulisi olevan, kun salattavaa ei ole ja jos olisikin niin tuskinpa kotikoneella mitään arkaluontoista touhuilisin. Epäilyilleni koneen kyttäämisestä on jonkin verran pohjaakin, sillä epäluulon herättyä seurailin salaa kun ukko päivitti virusohjelmia koneelleni. Peilin kautta näin, miten hän siirsi nimeltämainitsemattomannettipuhelinyhteyden kautta tiedostoja omalle koneelleen ja lueskeli samalla myös ko. nettipuhelinyhteyden kautta käytyjä keskusteluja ystävieni kanssa. En kuitenkaan sanonut hänelle huomiostani mitään, vaan kävelin muina naisina huoneeseen, jolloin hän näpsäytteli kätevästi ko. ohjelmat kiinni ja oli muka hoitavinaan muita juttuja. Ohitin asian täysin, koska en olisi osannut todistaa mitään.

Mua ihmetyttää tuollainen. Itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa toisen nettiseikkailut tai sähköpostit. En jaksa kyylätä, vaania, epäillä tyhjää. Luottamuksen pitäisi olla parisuhteen alku ja juuri. En voi syyttää häntä suoraan "vakoilusta", sillä en pysty todistamaan asiaa. En ymmärrä tietokonemaailmasta mitään, joten en edes osaa etsiä koneeltani ns. vakoiluohjelmia ja luultavasti vaikka osaisinkin, ne eivät näkyisi missään...

Miten saan tällaisen kyttäämisen loppumaan? Takana on pitkä parisuhde, mutta tämä on minulle uutta. Virikkeellisellä tasolla en voi sietää heikko itsetuntoisia miehiä eli epäluuloisen miehen haluttavuuslukema on nollassa. Heikko itsetunto on epäseksikästä. En voi sietää ns. lyhyttä liekaa, johon kyttääminen automaattisesti vetää. Tarvitsen ilmaa hengittääkseni ja ollakseni suhteessa tyytyväinen. Parisuhteessa ilmalla tarkoitan luottamuksen tuomaa vapautta - vapautta rakastaa toista vailla epäilystä. Toisin sanoen avoimella kämmenellä vesi pysyy, nyrkistä se valuu pois ja tämä pitää kohdallani täysin paikkansa.

Kertokaapa kyttäämiseen liittyviä kokemuksianne. Kaipaan helpotusta tähän ahdistukseen.
 
ei isoveli, vaan...
Teilläpä on sitten odotettavissa loistava tulevaisuus, jos tuollainen epäluottamuksen siemen on päästetty ilmoille. Nakkaa kaveri ulos ja vaihda koneesi. Jos et ole vain vainoharhainen, vaan ihan oikeasti tuollaista tapahtuu, niin helpommaksi se ei tule, vaan pahemmaksi.
 
tuli.
Tämähän on hyvä keino näpäyttää -jätät kaiken infon luettavaksi, eli teet hänelle selväksi, että tiedät hänen puuhansa. Jos hän närkästyy jostain sanomastasi, niin voi vain todeta, että tässä tapauksessa vastuu on lukijalla.

Oikeasti, ei ole reilua peliä ja sen voit hänelle kertoakin. Älä jää yksin kiehumaan.
 
Vaimo-79
mun ukkoni lukee kans kaiken mitä mä netissä kirjoittelen, multa enemmän tai vähemmän salaa. Eli hei taas rakas!!! ;) No mutta ei se mua haittaa, en mä mitään outoa puuhaa, naisten juttuja luen ja kirjoitan, kun ei oo naisia kavereina, ja mun miehen lukemiset ei johdu mustasukkaisuudesta eikä huonosta itsetunnosta, vaan ihan uteliaisuudesta, haluaa kurkistaa mun pään sisälle ilman kallonavausta. Mä pidän sitä ihan luonnollisena, ja olen tavallaan imarreltu.
 
elokuun ilta
Voi voi. Ap, sanoit että takananne on pitkä parisuhde.
Mitä tarvetta sinulla on peitellä nettitekemisiäsi? En ymmärrä.
Tai miehelläsi vakoilla?

Mä ja mun mies ollaa innokkaasti netissä, molemat eri foorumeilla, mutta jaetaan tietoja ja kommentteja innokkaasti keskenämme. Oletko oma itsesi parisuhteessasi kun sinulla on tarve peitellä tekemisiäsi?
 
bugiwugi
Ei mulla ole tarvetta peitellä nettitekemisiäni tai muitakaan tekemisiäni. Siksi ihmettelenkin, että mistä ukko on nyt saanut päähänsä alkaa kyttäämään. En vaan yksinkertaisesti pidä siitä, että pitää selän takana epäillä. Avoimmuutta kannatan minäkin, mutta esimerkiksi ystävien netissä minulle kertomia luottamuksellisia asioita en halua mieheni tietävän. Tietysti jotkut naiset ovat niin kummallisia, että kertovat ihan innoissaan omalle ukkokullalleen myös ystäviensä henkilökohtaisista ja luottamuksellisista asioista.

Ja kuten sanoin, en ole koskaan pitänyt epävarmoista ja heikkoitsetuntoisista miehistä. Ja mielestäni vain sellaiset miehet kyttäävät.
 
innokkaampi
netissä surffaaja ja kerron miehelle, missä kaikessa luurailen...ja kerron myös minulle kerrotut asiatkin, joskaan en aina kerro, kuka kertoi. Mies ymmärtää tämän, sillä hänelläkin on asioita, joita hän ei minulle voi kertoa, ainakaan kuka on kertonut. Vanha sanonta; miehestähän saa kertoa, vaikka päivän, kun ei kerro miehen nimeä...pitää paikkansa.
Meille molemmille kerrotaan elämänkohtaloita ja salaisuuksia, molempia sitoo luonnostaan vaitiolovelvollisuus, eikä ne meitä ulommaksi leviä.
 
elokuun ilta
Hei, ymmärrän pointtisi mutta mä en juttele ystävieni kanssa netissä vaan ihan face to face.
Ystäviei asiat eivät luonnollisesti kuulu kenellekään muulle, eivät edes omalle aviomiehellkeni. Muta netissähän me ollaan anonyymejä - mä ja mun mies jutellaan jatkuvasti ja kokoajan nettituttujen kommenteista.
Ei liene muillekaan parisuhteessa oleville outo juttu?
 
bugiwugi
Totta kai ystävien kanssa keskustellaan myös kasvokkain, mutta osa real-life ystävistä asuu toisella puolella maailmaa, joten nettipuhelinta/sähköpostia tulee käytettyä aika paljon. Ja kyllä myös olen yhteydessä lähellä asuviin ystäviini myös tietokoneella.
En siis harrasta mitään "anonyymeja nettiystävyyksiä", joista tarvitsisi miehelle raportoida. Eli olen kasvanut irc-iästä ohi jo jokin aika sitten.

Minusta on jotenkin älytöntä, että parisuhteessa KAIKKI täytyisi jakaa keskenään - edes anonyymisti. Parisuhteessahan on kaksi aikuista ihmistä.

Ja muutenkin kyllä sen verran pitää voida luottaa toiseen, ettei tarvitse salaa nuuskia ja olla epätoivoinen. Varsinkin, kun siihen ei ole mitään syytä. Mä en vaan voi käsittää sellaista, että yhtäkkiä toisella ei sais olla mitään henkilökohtaista ei-salaista, vaan kaikki pitäisi aina oksentaa toisen syliin. Ei muakaan kiinnosta pätkän vertaa, mitä mies tekee netissä. Ei niin kauan, kuin ei anna aihetta epäillä mitään.
 
komppjuuter
en tiedä, millä selvittäisit onko tietokoneellasi vakoiluohjelma, ainoat mitä tulee mieleen ovat ilmaisohjelmat nimeltä Ad-aware ja spybot. Ne tunnistavat ja tuhoavat koneeltasi mahdolliset virukset ja vakoilusoftat, tai ainakin useimmat niistä. Kirjoita vaikka ohjelmien nimet googleen hakusanaksi, ne ovat helppoja asentaa. Käytän niitä itse säännöllisesti aivan vain virustorjuntana.

mesestä, skypestä ym. voit muuttaa asetuksia niin, etteivät kirjoitetut keskustelut tallennu. etsi asetuksista kohta "log conversations" tms ja ota se pois päältä. katso vaikka käyttöohjeesta neuvoa. ellet sitten halua säästää keskusteluja myöhemmäksi - minä pidän loggausta päällä, koska joskus myöhemmin voi olla kiva lukea vanhoja keskusteluja. minä asun siis yksin ja tietokoneeni on ihan henkilökohtaisessa käytössä, eli säästän jutut omaksi ilokseni. :)

olen aika yllättynyt näiden muiden vastauksista. minuakin loukkaisi, jos tietokonettani ja/tai henkilökohtaisia papereitani tutkittaisiin salaa. ei kenellekään kuulu, mitä keskustelen ystävieni kanssa tai mitä olen esimerkiksi kirjoittanut päiväkirjaani. oletan, että miesystävältäni löytyy sen verran munaa, että tulee kertomaan suoraan jos epäilee jotain. sitten voin vaikka itse näyttää kaikki paperini hänelle, mutta että selän takana - ei. toivon myös, etten itsekään koskaan vajoa niin alas, että menisin tonkimaan miesystäväni taskuja tai hänen tietokonettaan. se olisi helppoa, koska hänen koneensa on yleensä aina auki ja keskustelut päällä. hänkin voisi tutkia minun koneeni koska vain, sillä en käytä kotikoneellani mitään salasanoja. emme kuitenkaan kumpikaan tee sitä, koska se olisi typerää ja lapsellista!
 
bugiwugi
Kiitos vinkeistä :) Alkoi jo tuntua, että olen epänormaali, kun mielestäni myös parisuhteessa on oikeus yksityisiin asioihin. Olen täysin samaa mieltä kanssasi "komppjuuter". Kiitos järkevästä ja asiallisesta vastauksesta.
 
nörttineiti
Alkuperäinen kirjoittaja bugiwugi:
Kiitos vinkeistä :) Alkoi jo tuntua, että olen epänormaali, kun mielestäni myös parisuhteessa on oikeus yksityisiin asioihin.
Et mun mielestä ole yhtään outo. Tai ainakin käsitin niin, että sun tapauksessa loukkaa nimenomaan se, että mies kyttää _salaa_ eikä esim. kysy avoimesti ja suoraan, jos häntä joku mietityttää.

Meillä ollaan niin paita ja peppu, että mitään salaisuuksia ei ole - tiedetään toistemme salasanat jne. - mutta kyllä muakin loukkaisi ihan pirusti jos avoimuudesta huolimatta huomaisin, että mieheni "vakoilee" mun koneenkäyttöä. Kun kerran itse tiedän, että mitään syytä siihen ei ole.
 
nollanollaseitsemän
Miettikääpäs näin:

a) Puoliso vakoilee syyttömän puolisonsa tietokoneen käyttöä aiheetta. Syytön puoliso saa sen selville, kokee tulleensa loukatuksi ja häntä vi**ttaa.

b) Puoliso vakoilee pettävän puolisonsa tietokoneen käyttöä epäilyjen herättyä. Pettävä puoliso saa vakoilun selville, raivostuu, syyttää puolisoaan vainoharhaiseksi hulluksi, uhkailee poliisilla viestintäsalaisuuden rikkomisesta. Pettävää puolisoa vi**ttaa vielä enemmän kuin tapauksen a puolisoa, koska hän ensinnäkin kokee olevansa loukattu kumppaninsa epäluuloisuudesta ja toisaalta häntä pelottaa, mitä kaikkea vakoileva puoliso on saanut selville.
 
kompjuutteri
Alkuperäinen kirjoittaja nollanollaseitsemän:
Miettikääpäs näin:

a) Puoliso vakoilee syyttömän puolisonsa tietokoneen käyttöä aiheetta. Syytön puoliso saa sen selville, kokee tulleensa loukatuksi ja häntä vi**ttaa.

b) Puoliso vakoilee pettävän puolisonsa tietokoneen käyttöä epäilyjen herättyä. Pettävä puoliso saa vakoilun selville, raivostuu, syyttää puolisoaan vainoharhaiseksi hulluksi, uhkailee poliisilla viestintäsalaisuuden rikkomisesta. Pettävää puolisoa vi**ttaa vielä enemmän kuin tapauksen a puolisoa, koska hän ensinnäkin kokee olevansa loukattu kumppaninsa epäluuloisuudesta ja toisaalta häntä pelottaa, mitä kaikkea vakoileva puoliso on saanut selville.
Ja suhde menee nurin kummassakin tapauksessa. Eikö olekin kivaa?
QED, vakoilu ei ole koskaan kivaa. Et voi tietää, onko epäilylle aihetta vakoilematta, mutta vakoilemalla joudut ottamaan myös riskin, että suhde kaatuu em. "munattomuuteen" ja luottamuksen puutteeseen.

Toisaalta voi pohtia sitäkin, kannattaako suhteessa olla ylipäätään jos joutuu epäilemään toista siihen pisteeseen saakka, että ryhdytään vakoilemaan. Johtuipa epäily sitten puolison luihusta käytöksestä tai omasta epävarmuudesta ja/tai sairaalloisesta mustasukkaisuudesta. Luottamus on vaikea saada takaisin, kun se kerran on mennyt.

Se, että haluaa pitää jotkut ajatuksensa ominaan tai keskustella luottamuksellisesti ystävänsä kanssa, ei ole luihua käytöstä. Se on jokaisen ihmisen oikeus. Ja mihin oikeastaan vedetään avoimuuden/valvonnan raja? Jos sähköpostit, logitiedostot ja kännykät ovat vapaata riistaa, kuinka on kasvokkain käytyjen keskustelujen laita? Ovatko ne valvonnan ulkopuolella, ja jos ovat, niin miksi?

Ajatusta voi viedä pitemmällekin. Jos joku todella haluaa salata tekemisensä, hän käy kaikki salaiset keskustelunsa siten, ettei niitä voi jäljittää. Hän ei käytä sähköpostia tai tekstiviestejä, jotka on ikävä kyllä mahdollista jäljittää tarkkaankin käyttämällä keyloggereita tms. vakoiluohjelmia. Ainoa tapa puhua todella salaisesti on tavata henkilökohtaisesti kuten vakoojat ainakin ja puhua asiat ääneen, jolloin ne katoavat tuuleen.

Jos parisuhteen osapuolilla ei saa olla salaisia asioita, onko nyt ymmärrettävä, että suhteessa elävillä ei ole enää lupaa tavata ystäviään/sukulaisiaan "ilman valvontaa"? Saako parisuhteessa elävä käydä enää missään yksin?

Jos ei: suhde on sairas.

Jos voi, mutta sähköpostit ym. on ok tutkia, mitä hemmetin järkeä siinä on? Helpompi on vaihtaa salaisuuksia livenä kuin mesessä. Ei jää todisteitakaan. Miksi siis pitäisi tarkkailla ylipäätään?

Joku sanoo, että kertoo kaikki käymänsä keskustelut joka tapauksessa partnerilleen. Ok. Mutta mistä partneri voi tietää, kerrotko kaiken?

Sinä tiedät itse, kerrotko kaiken. Entäs jos partnerisi ei usko? Millä todistat toisin - kutsumalla ystäväsi paikalle todistamaan? Entä jos partnerisi ei usko häntäkään?

Entä jos partnerisi epäilee sinua siitäkin huolimatta, että saa lukea tekstiviestisi, mesekeskustelusi, sähköpostisi ja vaikka ala-asteen päiväkirjasi? Millä todistat, että jotakin asiaa ei ole tapahtunut tai et ole ajatellut tietyllä tavalla?

Kenelläkään, ja korostan, KENELLÄKÄÄN, ei ole velvollisuutta raportoida kaikki keskustelunsa tai kaikki päässään syntyneet ajatukset toiselle. Ihminen, joka vaatii toiselta sellaista, on mieleltään sairas.

Luonnollisesti jokaisella on subjektiivinen oikeus kertoa omista asioistaan ja tunteistaan toisille niin paljon kuin ikinä haluaa. Tunnen ihmisiä, jotka kertovat aivan avoimesti itsestään suuressa seurassakin asioita, joita en itse missään tapauksessa paljastaisi kuin aivan lähimmille ihmisille. Siinä ei ole mitään pahaa. Mutta keneltäkään ei saa vaatia sellaista!

Esimerkiksi: Oletetaan, että on kaksi ihmistä, jotka ovat käyneet masennuksen takia terapiassa. Toinen heistä kertoo asiasta avoimesti kaikille. Toinen pitää sen salaisuutena ja puhuu siitä vain kuiskaten, koska pelkää leimatuksi joutumista. Pitäisikö myös tämän sulkeutuneemman henkilön kertoa nuoruuden vaikeuksistaan joka kahvitilaisuudessa vain siksi, että se toinenkin niin tekee? Voiko joku sitä aivan rehellisesti vaatia?

Tähän liittyen: mielestäni ihmisellä on myös velvollisuus pitää jotkut asiat omana tietonaan, mikäli tiedon levittäminen aiheuttaisi turhaa kärsimystä. Tiedän esimerkiksi sukulaisistani asioita, joita en tule koskaan kertomaan miesystävälleni, sillä se on kyseisten sukulaisten toive. Heille miesystäväni nimittäin on ulkopuolinen henkilö, sivullinen, jolle eivät halua henkilökohtaisimpia asioitaan kertoa. Miesystäväni ei hyödy tiedosta mitään, eikä toisaalta se, ettei miesystäväni tiedä, että sukulaiseni on yrittänyt 17-vuotiaana itsemurhaa (ei todellinen esimerkki) ole millään lailla häneltä pois. Sen sijaan sukulaiseni kärsisi, jos levittäisin tietoa ympäriinsä.

Nyt on jo jouduttu kauas sivuraiteille siitä, onko parisuhteessa toisen tekemisten ja puhumisten kyttääminen ok. Mutta tässäpä syvempää pohdintaa luottamuksesta, avoimuudesta ja salassapidosta.
 
bugiwugi
Kompjuutteri ymmärsit pointtini oikein. Toivoisin, että mieheni kysyisi mieluummin suoraan häntä vaivaavista asioista, kuin tonkisi konettani tyhjän vuoksi. Erityisen typerältähän tuollainen kyttääminen tuntuu, kun ei ole oikeasti mitään salattavaa. Lähinnä juuri nuo ystävien keskustelujen lukeminen loukkaa, sillä ne asiat eivät yksinkertaisesti kuulu miehelleni.

Ajan myötä lienee otettava tämäkin asia oikean keskustelun alle. Parisuhteessa yleensä kannatan avoimuutta ja läheisyyttä, mutta myös yksityisyyttä tietyissä asioissa.
 
näinkin on käynyt
Eikö teitä ärsytä se että täyttelemällä kilpailulomakkeita ym annatte henkilötietonne kenelle tahansa joka niistä on kiinnostunut. Ja sitten luulette olevanne netissä anonyymeinä. Menette seuraavalle sivulle surffailemaan ja kas siellä on tämä näkymätön ohjelmanpätkä (näkyy koodissa) jolla saadaan nimenne ja osoitteenne heti näkyviin palaamalla sinne täytettävän lomakkeen sivulle ja te vaan surffailette autuaan tietämättöminä muka anonyymisti. Jos joku on oikeasti vattuuntunut kirjoituksiisi hän voi olla koska tahansa ovesi takana.
 
åsa_d
Alkuperäinen kirjoittaja näinkin on käynyt:
Eikö teitä ärsytä se että täyttelemällä kilpailulomakkeita ym annatte henkilötietonne kenelle tahansa joka niistä on kiinnostunut. Ja sitten luulette olevanne netissä anonyymeinä. Menette seuraavalle sivulle surffailemaan ja kas siellä on tämä näkymätön ohjelmanpätkä (näkyy koodissa) jolla saadaan nimenne ja osoitteenne heti näkyviin palaamalla sinne täytettävän lomakkeen sivulle ja te vaan surffailette autuaan tietämättöminä muka anonyymisti. Jos joku on oikeasti vattuuntunut kirjoituksiisi hän voi olla koska tahansa ovesi takana.
Siksi en koskaan osallistu netissä kilpailuihin. :)
 

Yhteistyössä